TOTUUDESSA PYSYMISEN TAITOA

Bertil Martinsson © (1988,1991)

Ruotsinkielisen alkuperäisteoksen nimi:

Om konsten att umgås med sanningen

Suomennos: Laine Gracia Penttinen ©

PM

Totuuden puutteessa

voit kuvitella,

sillä kaikki mielikuvat

heijastavat

tuntematonta totuutta.

JOHDANTO

Olla melkein tosi

on ikäänkuin

melkein ehtisit junaan.

LUKU 1

Ei ole helppoa

olla

valehtelematta.

Ei ole myöskään

helppoa

valehdella:

Ajatus siitä, mitä sinun on sanottava

voi saada sinut unohtamaan

kuinka sen sanot.

Kehon kieli

on todenpaa kuin sanojen.

Hyvällä valehtelijalla

on oltava hyvä muisti,

rikas mielikuvitus

ja aistien läsnäolo

sekä kyky

paljastumisen vaaran uhatessa

pystyä nopeasti

sopeuttamaan todellisuus

valheeseen.

Jos et ole kyllin lahjakas

valehdellaksesi hyvin

on lahjakkainta

olla valahtelematta.

Jos olet kyllin lahjakas

valehdellaksesi hyvin

ei sinun tarvitse valehdella.

LUKU II

Alussa

sana oli tosi,

sillä kukaan

ei olut opettanut meitä valehtelemaan.

Sitten huomasimme

että monet,

jotka kohtasivat kuvansa

silmissämme

olisivat mielellään

särkeneet peilin.

LUKU III

Valkoinen valhe

voi säästää toiset

epämiellyttävältä totuudelta.

Hätävalhe

voi varjella itseäsi

epämiellyttävältä kritiikiltä.

Sillä joka sanoo eniten

ei aina ole eniten

sanottavaa.

Harhaanjohtava

on se joka sanoo

sellaista mitä ei tiedä

välttyäkseen myöntämästä

ettei hän tiedä.

Kaksinaismoraalia

on toimittaa aseita

ja tuomita taistelu.

Valheellisuutta

on ainainen puhuminen

jostain muusta.

Vanhoja selittelyjä

ei voida korvata

uusilla.

Silmänpalvoja

on uskollinen itselleen

vain silloin kun kukaan ei katso.

Puolitotuus

on se osa totuutta

joka saa puolen totuuden

vaikuttamaan täysin todelta.

Mutta on aina sääli

pilata hyvä juttu

tarpeettomalla oikaisulla.

LUKU IV

Valhe viivästyttää

väistämätöntä

totuuden kohtaamista.

Jokainen uusi valhe

kasaa kiven kivelle

niin korkeaksi muuriksi

ettet lopulta

ylety sen päälle

tai uskalla

hypätä alas.

Joka rakentaa talonsa

jäätyneelle maalle

ei odota

kevättä.

Voit tarvita rohkeutta

ollaksesi tosi

ja kohdataksesi

ympäristösi reaktiot.

Voit tarvita enemmän rohkeutta

kätkeäksesi totuuden

ja elääksesi

sen ilmitulon

pelossa.

LUKU V

Rehellisyyttä on

vain sanoa

kuinka asiat ovat.

Mielellään

puhutaan

rehellisyydestä

siellä missä se loistaa

poissaolollaan.

Aiemmin rehellisyys perustui

kunnialle ja omalletunnolle.

Nykyään

se pääsee

eniten kunniaan

kun valhe

vaikuttaa vähemmän kannattavalta.

LUKU VI

Tekopyhyyttä

on kiihtyä

toisten tehdessä

sitä mitä et

itse uskalla.

Jos haluat mainetta

rehellisenä henkilönä

on hyvä aloittaa

olemalla sellainen.

Uskottomuuden ongelma

on pitää järjestyksessä

ne valheet

jotka toiminta vaatii.

Yksinkertaisinta on elää siten

ettei sinun tarvitse peitellä

tapaasi elää.

Sekin voi olla

erittäin jännittävää.

LUKU VII

Mieluimmin totuuden

haavoittama

kuin valheen

imartelema,

sillon on hengevaarallista

antaa nostaa itsensä

pilviin

ennenkuin osaa lentää.

Haluat uskaltaa

ottaa vastaan ruusun

saamatta piikkejä

käteesi.

LUKU VIII

Voitat ehkä jotain

sanomalla sen

mitä luulet

minun haluavan kuulla.

Mutta kuinka paljon

saat sanottua

siitä mitä

todella haluat sanoa?

Jos aina tarkoitat

mitä sanot,

on parempi

kuin aina sanoa

mitä tarkoitat.

Oikean sanominen

ei aina

ole oikein.

Tarjoilla totuus

pieninä annoksina

on kuin katkaisisit

koiranpennun hännän

pala palalta.

Tarjoilla totuus

kerralla

on kuin hukuttaisit

hänet joka tarvitsee

lasin vettä.

Totuus

joka haavoittaa

on harvoin

täysin tosi.

Selväkielisyys

on suorin tie

kahden toisistaan kaukana olevan

näkökannan välillä.

LUKU IX

Juoruamista on puhua

toisten virheistä ja puutteista

välttyäkseen vastaamasta

omistaan.

Voit joutua kiusaukseen

saada tietää se,

mistä haluat

pysyä erossa.

Huhut elävät

ikuisesti

sillä ne ovat

vailla alkua

ja loppua.

Sillä joka panettelee muita

on useita kuulijoita,

sillä kukaan ei uskalla

lähteä huoneesta.

LUKU X

Tekosyy

on antaa

hyvä syy

huonolle

teolle.

Teeskentelyä

on kätkeä

huono syy

hyvälle teolle.

Mutta kuka

voi varmuudella tietää

mikä on hyvä

ja mikä huono?

LUKU XI

Voit saavuttaa enemmän luottamusta

johdonmukaisuuden avulla

kuin totuuden avulla.

Mutta kuinka johdonmukainen

voit olla

olematta tosi?

Jokainen petetty aikomus

on särjetty lupaus

itsellesi.

Luottamus toisia kohtaan

edellyttää luottamusta

itseäsi kohtaan.

Itseluottamusta saa se,

joka pitää lupauksena

itseään kohtaan.

Toisiin luotat

kuten he luottavat sinuun.

Kuka uskaltaa luottaa sellaiseen,

joka ei itse luota itseensä?

Mieluimmin pettymys toisinaan

kuin olla uskaltamatta luottaa

keneenkään.

Hänen jonka olet kuullut

valehtelevan toisille

on vaikeaa

saada sinua vakuuttuneeksi

kun hän puhuu sinulle

samalla äänellä.

Luottamuspääoma

jonka kartuttamiseen on kulunut vuosia

voidaan käyttää loppuun

sekunneissa.

LUKU XII

Epäluotettavaa

on sanoa ei

sanomalla ensin kyllä

ja sitten tehdä päinvastoin.

Luotettavaa

on olla koskaan

antamatta lupausta

jota jo ei ole

täytetty.

Mieluimmin kirkas ei

kuin samea kyllä.

Epäselvyys

puhuu

selvää kieltään.

Jokainen rikottu lupaus

on jälkikäteinen

valhe.

Särkyneen luottamuksen

palauttaminen

on kuin korjaisi

rikottua lasia.

LUKU XIII

Uskottava valhe

on parempi vastaus

kun epäuskottava

valhe.

Kieltädy mieluimmin uskomasta

sitä mitä et näe

kuin näkemästä

sitä mitä et usko.

Mitään

ei tarvita asettaa kysymyksenalaiseksi

- paitsi itsestäänselvää.

- Valehtelet!

Näin sanoo valhe

kun totuus

uhkaa sitä.

Uranuurtaja

jota ei koskaan

kutsuttu valehtelijaksi

ei kenties ollutkaan

mikään erityinen tienraivaaja.

LUKU XIV

Ennakkoluuloinen

on täysin varma

jostain mitä hän ei tiedä.

Vuorenvarma

kieltää

oman epäilynsä.

Yksikään valhe

ei ole todempi

jos siihen uskotaan enemmän.

Totuus

ei kaadu

toisten epäilystä.

Marttyyriksi kutsutaan sitä

joka kieltäytyy uhraamasta

omaa totuuttaan.

LUKU XV

Itsevarman

ei tarvitse kysyä

keneltäkään

uskaltaakseen uskoa

siihen minkä hän jo tietää.

Hänen joka todella tietää

ei tarvitse ylipuhua

ketään toista.

Usko voi syntyä

rohkeuden puutteesta

tunnustaa tiedon

puute.

Sokea usko on sillä,

joka korvaa

oman uskonsa

toisen uskolla.

Luottamus

on se usko,

joka ei usko,

että on uskottava

johonkin erityiseen uskoon

ollakseen uskova.

Tienkuvaus

voi olla pitempi

kuin tie.

Kartan ja maaston

ollessa

epäsopusoinnussa

voi sinua houkuttaa

uskoa karttaan.

Epäsopusointu

eri karttojen välillä

voi pakottaa

sinut löytämään tiesi

omin avuin.

LUKU XVI

Jokaisen valheen takana

on pelko.

Jokaisen pelon takana

on valhe.

Ylipääsemätön

on se ongelma,

jonka yrität ratkaista

kieltämällä

sen olemassaolon.

Jos terveys

olisi ollut yhdistettävissä

valheeseen

olisivat useimmat meistä

jo olleet terveitä.

On tärkeää

että sinulla on sairaus

joka vastaa saamaasi

lääkettä.

Jos totuus

olisi ollut

viinissä

olisivat useimmat meistä

jo olleet vapaita.

Viini irroittaa helpommin

kielen kannat

kuin sydämen.

LUKU XVII

Antaminen

lienee autuaampaa

kuin ottaminen,

mutta petät

sekä itseäsi

että vastaanottajaa

jos annat enemmän

kuin sinulla on.

Sen joka elää

täyttääkseen

toisten odotuksia

on vaikeaa täyttää

omansa.

Kielletty tarve

ei täyty

eikä poistu.

LUKU XVIII

Se halveksuu toisia,

jonka oma heikkous

estää häntä

näkemästä

omaa heikkouttaan.

Itsepetosta

on kätkeä itseltään

jotain minkä toiset jo tietävät.

Vain valehtelija väittäisi,

ettei hän koskaan valehtele.

Luulosairaalla

on tosi kokemus

luulotellusta sairaudesta.

Tiedostamattomuuden

ongelma

on se ettei sitä ole tiedostettu.

Luuloteltusti alakuloinen

on myös alakuloinen.

Luuloteltusti iloinen

on myös iloinen.

Luuloteltu vahvuus

voi olla

todellista heikkoutta.

Luuloteltu heikkous

voi ola

todellista vahvuutta.

LUKU XIX

Yritys kätkeä

on paljastaa,

että on

näytettävää.

Itsekontrolli

on esittää

sitä mitä mieluimmin

olit halunnut olla.

Jos sitä olisi pidetty

vähemmän nöyryyttävänä

niin olisi varmaankin

ollut helpompaa

toisinaan

ryömiä ristille.

Jos esiinnyt

jonain toisena

kuin itsenäsi

et koskaan saa tietää

kuinka juuri sinut

olisi otettu vastaan.

Jos hävität minuutesi

sopiaksesi kaikilla

voi se mitä hävität

ilmetä siten

ettet sovi kenellekään.

Kauniilla naamioilla

johdamme harhaan

toisemme

siitä mitä tuntemme

ja kuinka voimme.

Jos poistamme naamiomme

kohtaamme luultavasti

ensimmäistä kertaa.

Sellaisen kohtaamisen

lopputulosta

ei voi ennalta aavistaa.

Siksi odotamme...

On monia

jotka eivät koskaan ole kohdanneet

toista ihmistä.

LUKU XX

Yhden totuus

voi olla

toisen valhe.

Erilaisten kuvien lukumäärä

samasta todellisuudesta

on aina sama kuin

katsojien lukumäärä.

Hyväuskoinen

uskoo siihen hyvään,

mikä puuttuu.

Epäluuloinen

ei näe sitä hyvää,

joka on olemassa.

Emme aina kykene näkemään

sellaista mihin emme usko

voivamme pystyä vaikuttamaan.

Kuva siitä mitä haluat

estää sinua näkemästä

sitä mitä todella saat.

On kyettävä näkemään,

että näemme jotain muuta

kuin mitä luulemme näkevämme.

Vaikka se mitä näet

ei olekaan niin hyvää

on silti hyvä

että näet.

Jos haluat nähdä

kauniimman maailman

silloin ei auta

että suljet silmäsi.

Illuusio

on kuva todellisuudesta,

joka on riippumaton todellisuudesta.

Ulkomaailma vahvistaa

illuusion tarpeemme.

Jos totuus

olisi markkinointikelpoisempi

niin silloin se olisi myös

kysytympi

ja vähemmän tosi.

Koko minuudellasi

teet työtä

säilyttääksesi

illuusiosi.

Jos haluat nähdä

todellisuuden

tarvitset siksi

koko minuutesi

ja vähän lisääkin.

LUKU XXI

Jos luulet

tietäväsi

millainen olen

kohtelet minua

ikäänkuin olisin

se joksi minua luulet.

Silloin saan virikkeen

kohdata sinut

niinkuin odotat

ja voit oikeutetusti sanoa:

- Mitä minä sanoin!

Jos olet oikeassa

huolimatta siitä

odotatko

kohtaavasi enkeleitä

tai paholaisia

on tärkeää

että valitsen

oikean odotuksen

LUKU XXII

Toiveajattelua

on uskoa

ajatella ja toimia

ikäänkuin todellisuus jo

olisi toiveidesi mukainen.

Jos toiveajattelu

toteutuukin,

niin se ei ollutkaan

toiveajattelua,

vaan todiste siitä uskosta,

joka voi siirtää vuoria.

Tai kenties

se olikin

puhdas sattumana.

Mutta sehän

voi olla

sama asia.

LUKU XXIII

On helpompaa nähdä

toisten virheet kuin omansa,

sillä vaikeampaa on sulkea silmänsä

toisten virheiltä kuin omiltaan.

Se jolta puuttuu omat virheet

ei tavallisesti etsi

toistenkaan.

Kukaan ei välty

omalta totuudeltaan

auttamalla toisia

löytämään valheensa.

On olemassa kokkeja

jotka välttävät syömästä

omaa soppaansa.

Totuus

voi olla niin tuskallien,

että mieluummin valitset illuusion.

Illuusiosta

voi tulla niin tuskallinen

että mieluimmin valitset totuuden.

Siksi totuudessa

ei ole kysymys moraalista,

ainoastaan hyvinvoinnista.

Totuus vapauttaa sinut

siitä mitä sinulla ei ole

ja antaa sinulle

sen mikä on jo sinun.

Hakeudumme sen luo,

joka vahvistaa

valheemme.

Ajaudumme sen luo

joka paljastaa,

valheemme.

Elämänkriisi

on kuin juhla

jonne totuus

saapuu

kutsumattomana vieraana

tullakseen myöhemmin

hyväksytyksi

kuin

perheenjäsen.

Sydämen keventäminen

on vapaaehtoisesti

korvata

pitämätön valhe

piinallisella totuudella.

Itsensä kohtaaminen

on omam totuutensa

hyväksymistä

löytääkseen maailman

jota ei rajoita

pelko

siitä mitä toiset

ovat mieltä.

LUKU XXIV

Toisille valehteleminen

ei ole puoliksikaan niin tyhmää

kuin itsensä pettäminen.

Mutta vain se

on tosi

itseään kohtaan

jolta puuttuu tarve

valehdella toisille.

JÄLKISANAT

Tienviitta

ei ole Tie.

Totuudet

totuudesta

eivät ole Totuus.

Elämä

ei salli

korvattavan itseään

viisailla sanoilla

Elämästä.

PS

On helpompi

kirjoittaa kirja

totuudesta

kuin olla

hyvänä esimerkkinä.

Samalta kirjailijalta:

Toisten muuttamisen taitoa - Om konsten att ändra andra 1986
Rakastamisen taitoa (suomeksi 1999) - Om konsten att älska andra 1987 
Anteeksiantamisen taitoa (suomeksi 1999) - Om konsten att förlåta 1990
Elämisen taitoa - Om konsten att leva 1991
Olemassaolemisen taitoa 1996  (suomeksi 1999)  Om konsten att vara 1996 

Bertil Martinssonin oma sivu  BertilMartinssons samlade växtverk

Syyskuu 2017, © suomalaiset tekstit Gracia Penttinen

Kaikki oikeudet pidätetään. Osittainenkin lainaaminen ilman tekijän kirjallista lupaa kielletty tekijänoikeuslainsäädännön mukaisesti.