Aikamme ja sen Mayakalenteri

Tämä artikkeli on julkaistu Minä Olen lehden numerossa 1/1999 - silti suurelta osin edelleen ajankohtainen

Vähän yli yksitoista vuotta sitten heräsin päivään, jota kutsuttiin nimellä Harmoninen Konvergenssi, Harmoninen yhdentyminen. Päivä tuntui tärkeältä, mutta en tiennyt miksi. Tapaamieni tuttavien kanssa suunnistimme puistoon, jonne oli kokoontunut paljon väkeä. Tanssimme ja lauloimme yhdessä, mikä oli mielestäni siihen aikaan harvinaista näillä leveysasteilla. Myöhemmin kuulin puhuttavan Mayaprofetiasta ja siitä, että olemme saavuttamassa pitkän kosmisen jakson lopun. Tajusin vähitellen olleeni yksi niistä 144.000 au­ringontanssijasta, joiden tarkoitus oli aloittaa tämän galaktisen aurinkovuoden (26.000 vuotta) ”viimeinen” jakso – ennen kuin vaihdamme johonkin aivan uuteen ja tuntemattomaan. Muutamia vuosia myöhemmin mayatietous palasi elämääni ja silloin avasin silmäni oikein todella. Tajusin, että olin odottanut tätä koko elämäni. Vähitellen rupesin myös miettimään kalentereita ja ajanlaskujärjestelmäämme.

POPSIMMEKO LASTEMME TULEVAISUUDEN

Olen todennut, että mietimme tavallisesti elämäämme eräänlaisessa kronologisessa järjestyksessä, ts. mitä tapahtui ensin ja mitä tuli sitten ja mitä on mahdollisesti tulossa. Järjestelmälle nimen antanut Kronos-herra ei kuitenkaan ole mikään erityisen oiva nimenantaja. Hän oli mies, joka popsi lapsiaan yksi kerrallaan. Olemmeko omaksuneet järjestyksen häneltä? Ovatko ”lapset” – joita popsimme seuraavien sukupolvien elämisen mahdollisuudet. Eri intiaaniryhmien profetioita tarkkailemalla ei voi päätyä mihinkään muuhun tulokseen.

Mayat eivät puhu Kronoksesta mitään. He eivät myöskään tunteneet Kaksoisvirtainmaissa syntynyttä aurinkokalenterijärjestelmää. Heillä oli ihan omat juttunsa.

Mayat ovat tämän Harmonisen Konvergenssin jälkeen tulleet esiin kätköistään, joissa he ovat uinuneet kohta tuhat vuotta. Espanjalaiset tosin tapasivat heitä ”Uutta Maailmaa” valloittaessaan. Tänäänkin Maya jälkeläisiä asuu Meksikossa ja Väli-Amerikassa. Mayoja koskeva mielenkiinto vaikuttaa globaaliselta. Ne, jotka uskovat jälleensyntymiseen, tietävät entisten Mayojen kykenevän palaamaan tähän aikaan uudessa kehossa – missä maailman kolkassa tahansa – ja voivan kantaa sielussaan muistoa mayaolemisesta. Heistä on tullut ”nykymayoja”.

Harmoninen Konvergenssi oli eräänlainen aamuherätys pitkän yön jälkeen. Hekin, jotka eivät olleet tanssimassa, olivat tavallaan mukana, koska he ovat kehollistuneet tähän aikaan. Mayat jättivät jälkeensä avaimia, joita nyt sovitamme eri lukkoihin. Olemme avaamassa ovea uuteen ulottuvuuteen. Avaimia on monia ja niin on lukkojakin.

Yksi näistä avaimista on kalenterijärjestelmä.

KALENTERI T LAADUN NÄYTTÄJINÄ
Mayoilla on oikeastaan monta kalenteria. Puhutaan jopa 17 erilaisesta kalenterista, joten valinnan varaa on. Näitä kalentereita käytetään moneen eri tarkoitukseen. Niiden laskentatavat tai jaksotus on sovellettu kuhunkin tarkoitukseen. Kaikkia yhdistää niin sanottu Pyhä Kalen­teri, joka nykyään tunnetaan nimellä Tzolkin. Tämän kalenteri on asiaan vihkiytymättömän silmin katsottuna kuin eräänlainen pisteitä ja viivoja sisältä ristikko.

Katselin sitä itsekin aikani, kunnes totesin vähitellen, että siihen on kätketty luomiskertomus. Tzolkin toimii myös monessa eri ulottuvuudessa, ja sitä voi laskeskella joka suuntaan, kun vain tietää lähtöpisteensä. Mayojen kalenterijärjestelmä on nimittäin syklistinen. Se perustuu useille erimittaisille ja toistuville jaksoille, joita voidaan verrata toisiinsa. Heidän kalenterinsa ovat myös kytketyt useaan taivaankappaleeseen ja niiden toistuviin sykleihin. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole ”ajan” mittaaminen, vaan jaksojen ja niiden toistuvuuden tarkastelu laadullisesti.

Ja mitäs tästä on hyötyä nykyihmiselle, joka katsoo digitaalikelloaan ja puuskuttaa kiireelle työputkessaan huomaamatta ja huomioimatta, mitä hänen sisällään tai ulkopuolellaan tapahtuu?

Kulkiessani vielä isäni kanssa Ylä-Savon kivikkoisilla niityillä ja pelloilla, muistan katselleemme usein taivaalle ja haistelleemme ilmaa. Seurustelimme säännöllisesti kotieläintemme kanssa, myös lehmien ja sikojen. Koulun lisäksi aikaa jäi siis paljon luonnon seuraamiseen. Jääneekö sitä vielä Ylä-Savossa tai muualla Suomessa. Itse läksin sitten kaupunkiin opiskelemaan ja töihin. Matkasin vieraisiin maihin. Vasta monen vuoden kiireiden jälkeen totesin kadottaneeni luonnonmukaisen rytmin. Olin juossut liikaa digitaalikelloon tuijottaen. Kun rytmi unohtuu, kehomme kuin kuuroutuu, emmekä muista enää, miten muiden elollisten kanssa voi elää sopusoinnussa. Maaplaneetta kärsii, koska senkin olemassaolo jotenkin unohtuu.

GALAKTINEN LAHJA

Harmonisen konvergenssin jälkeen maailma ja sen ihmiset saivat galaktisen lahjan nimeltä Uniloitsu eli Dreamspell. Tämän lahjan välittäjänä toimi Amerikassa asuva, juuriltaan meksikolais-saksalainen taidetohtori José Argüelles vaimonsa Lloydinen kanssa. José Argüelles syntyi Meksikossa, mutta muutti sieltä USA:an jo lapsena. Teini-ikänsä alussa José matkusti isänsä kanssa vierailulle Meksikoon, ja hänen mielenkiintonsa Mayakulttuuria, sen matemaattista järjestelmää ja ajanlaskujärjestelmää kohtaa heräsi. Harmonisen Konvergenssin aikoihin 1987 hän oli tutkinut Mayojen ajanlaskua jo yli 30 vuotta.

Tutkimisen tuloksena syntyi kirja, jonka suomenkielinen nimi on Mayojen perintö. Ennen Uniloitsun syntymistä hän ja Lloydine Argüelles totesivat Sveitsissä aikamuseossa käydessään, että ihmiskunta on ajautunut kalenterinsa ja kellonsa orjaksi.

Kalenterin historiaa tutkiessani minulle on selvinnyt, että ensimmäiset kalenterit olivat naisten tekemiä. Neoliittisen ajan naiset olivat monella alueella ensimmäisiä keksijöitä. Miehet muunsivat heidän oivalluksiaan sittemmin laajempaan käyttöön ja keräsivät kunnian itselleen. Naisten kalenteria miehet eivät kuitenkaan voineet omia sellaisenaan, koska naisten kalenterin perusta oli heidän kuukautiskiertonsa, eli 28 päivää. Tämä kalenteri oli luonnollisesti kytketty myös Kuun vaiheisiin. Monissa kulttuureissa kuukalenteri on vieläkin käytössä, mutta sen kytkentä naisten kuukautiskiertoon on unohdettu. Kuukalenteri vaihtui aurinkokalenteriksi siinä vaiheessa kun yhteiskunta siirtyi patriarkaaliseen järjestelmään ja kaupunkisivilisaatioihin. Länsimaisen maailman historiassa tämän tapahtui Kaksoisvirran maissa. Ennen vallalla ollut jumalatarkulttuuri sai väistyä syrjään ja naiset sen myötä. Tämä kehitys on kuvattu mm. Raamatussa.

Kuukalenterin käyttöön liittyi tapahtumien samanaikainen kokeminen ja jaksottaisuus. Aurinkokalenteri syntyi jakamalla ympyrän kehä kahteentoista yhtä suureen osaan. Jotkut kertovat tämän olevan jäännöstä siltä ajalta, kun Nibirun, eli kahdennentoista planeetan luojajumalat oleskelivat Maan päällä ja halusivat kontrolloida ihmisiä ja saada heidät unohtamaan jumalaisen alkuperänsä. Aurinkokalenteri kulkeutui vähitellen Roomaan. Tällöin kalenterin viimeinen kuukausi oli se, mikä meillä on nyt helmikuu. Siitä syystä karkauspäivä on sijoitettu helmikuun loppuun. Roomalaisten kalenterista on myös peräsin osa kuukausien nimistä, jota tosin suomenkielisistä nimistä ei huomaa. Vatikaanin, kirkollisen vallan päämies, paavi Gregorius, rupesi tarkistamaan kalenteria 1500-luvulla. Hänen mukaansa nimensä saanut gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön vuonna 1584. Valloitusretkien, kirkon pakkokäännytyksen ja inkvisition avulla se levitettiin kaikkialle maailmaan. Valloittajat hävittivät kaiken entisen, minkä vain käsiinsä saivat, näin myös suurimman osan Mayojen kirjoituksista. Kalenteritietous kulki sen jälkeen perinteensäilyttäjien muistissa suullisena perintönä.

Gregoriaaniseen kalenteriin liittyy ajatus siitä, että Maapallo on avaruutemme keskipiste ja että Aurinko kiertää sen ympäri. Kirkon kyseistä käsitystä uhmanneet saivat oppia pitämään suunsa kiinni kuoleman uhalla. Vatikaani luopui vasta 1980-luvulla tästä maakeskeistä, eli geosentrisestä, käsityksestä. Gregoriaaninen kalenteri jäi silti käyttöön ja levisi eräänlaisena itsestään selvänä totuutena. Se valloittaa vieläkin uusia alueita ja alamaisia länsimaiselle ajatustavalle, jonka mukaan valkoinen mies on normi.

VAPAAKSI MIELIVANKILASTA

José ja Lloydine Argüelles ovat Uniloitsun kehittämisen jälkeen kiertäneet planeettaa ja kertoneet kalenterinvaihdon tärkeydestä. He ovat näinä vuosina löytäneet paljon tietoa toisin ajattelevista ja ajatelleista ”ajan” suhteen”. He ovat todenneet, että gregoriaaniseen kalenteriin sitoutumisemme synnyttää eräänlaisen ”rytmihäiriön”. Tämä perustuu siihen, että ajatuksilamme on voima, ja kun elämme väärässä rytmissä, ja ymmärrämme ajan ”väärin”, aiheutamme planeetallemme vahinkoa, ja samalla myös itsellemme.  Koska emme nyt elä sopusoinnussa luonnon ja planeetan rytmin kanssa, emme pääse nousemaan kolmannesta ulottuvuudesta ja tuhoamme samalla planeettamme. Argüellesien mukaan sodat, vaikeat taudit, ilmastolliset ongelmat, luonnon tasapainon sekoittuminen mm. ovat seurausta tästä väärästä rytmistä, ja siitä, etteivät ihmiset ole yhteydessä toisiinsa, planeetan rytmiin tai aurinkokuntamme rytmiin.

Jos ajattelemme millainen määrä satelliitteja kiertää planeettaamme, kuinka internet yritetään levittää joka kotiin, kun katselemme kuinka melkein joka kädessä on kännykkä, ehkä tajuamme, että kaikki nämä lähettävät radioaaltoja. Nämä radio- ym. aallot ovat kytkettyjä gregoriaaniselle kalenterille perustuvaan ajattelu- ja ajanlaskutapaan. Nämä modernit ”pommit” hakkaavat planeettamme ulkopuolella olevia energiakenttiä väärällä rytmillä ja kielteisillä ajatusmalleilla. Me vain emme tajua sitä, koska emme näe näitä energiamalleja.

Varsinaisen vahvistuksen kalenterin vaihdolleni sain kolme vuotta sitten kun olin Brasiliassa maailman ensimmäisessä ja toistaiseksi ainoassa biosfäärisiä oikeuksia koskevassa konferenssissa. Argüellesin pariskunta ja Brasilian kalenterivaihtoliike kutsuivat maailman johtoväkeä tähän konferenssiin. Planeetan vallanpitäjät olivat kiireisiä, aikaa ei liiennyt. Meitä ruohonjuuri-ihmisiä oli sen sijaan kolmisensataa. Meitä eurooppalaisia osanottajia oli viisi. Viikon aikana ehdimme käydä läpi monia tärkeitä asioita. Tajusin miten biosfäärimme voi. Siihen kuuluvat kaikki elolliset, ihmiset, eläimet, kasvit, kivet, multa, vesi ja ilma. Huonovointisuuden syynä on ihminen – luomakunnan kruunu - ja valkoisen miehen tiede, perinne ja tapa hankkia rahaa. Ihminen elää omassa keinotekoisessa rytmissään ja luonto omassaan. Kommunikaatio ei toimi, koska elämme eri rytmeissä. Ihan kuin yrittäisimme rokata silloin kun orkesteri soittaa tangoa, tai pyrkisimme juoksemaan maratonin samalla vauhdilla kuin juoksemme satasen.

UNILOITSU KUUKALENTERI

Argüellesien kehittämä, Tzolkinille perustuva Uniloitsu kuukalenteri, on moderni versio Mayojen kuukalenterista nimeltä Tun-Uc. Siinä on kolmetoista kuuta (ei kuukautta), joissa kussakin on 28 päivää. Jokainen kuu alkaa sunnuntaina, ja jokainen kuu on näin ollen yhtä pitkä. Vuoden viimeinen päivä on ns. vihreä päivä. Se on yleinen vapaapäivä, joka on kalenterin ulkopuolella. Jokaisella päivällä on oma energialaatunsa, joka määräytyy Tzolkinin mukaan. Vuoden viimeisellä päivällä, joka on kalenterin ”ulkopuolella” on siten oma nimensä. Mayojen ajanlaskuun ei karkauspäivää ole huomioitu samalla tavalla ylimääräisenä päivänä kuten gregoriaanisessa kalenterissa. Koska Mayojen kalenteri on jaksottainen, liitettiin joka 52 vuoden päästä yksi 13 päivän jakso, ”vihreät päivät,  rytmin säilyttämiseksi. Tämä laskutapa säilytti luonnollisen rytmin. Mayojen ajanlaskun on todettu olevan erittäin tarkka, jopa tarkempi kuin gregoriaaninen. ”Karkauspäivän” sijoittamisesta tällä tapaa ei ollut haittaa, vaan päinvastoin hyötyä – pystyttiin säilyttämään rytmi!

Viime vuosina on ilmestynyt paljon ns. kanavoituja kirjoja. Monet niistä ovat yhteydessä eri lähteisiin avaruudessa, mm. Seulasten tähtiryhmään Härän tähtikuviossa. Mayat pitävät itseään seulaslaisten jälkeläisinä. Heille, kuten antiikin kreikkalaisille,  Seulaset olivat ”Seitsemän sisarta”. Seulasten tähtiryhmään kuuluu Mayojen käsityksen mukaan seitsemän aurinkokuntaa ja meidän aurinkokuntamme kahdeksantena sisaruksena. Näistä kanavoiduista seulaslaisista, ja myös muista lähteistä, on tullut tietoja, joiden mukaan ihmiskuntaa kehotetaan siirtymään Mayojen ajanlaskujärjestelmään, jotta pystyisimme muutamaan ulottuvuutta. Näistä lähteistä kerrotaan myös Nibirun vaikutuksesta ajanlaskumme vääristymiseen. Nyt olemme ikään kuin ajatusvankilassa, emmekä löydä siitä ulos, mikäli emme opi hajottamaan ajatuksellisen vankilamme muureja. Tämä vankila on omassa päässämme. Mayaprofetioiden loppuaika, talvipäivänseisaus 2012 liittyy vapautumistapahtumaan..

Uniloitsu kuukalenterissa vuosi alkaa silloin kun gregoriaanisen kalenterin mukaan on 26. heinäkuuta. José Argüelles sanoo tästä päivästä, että ”neljännen ulottuvuuden vesi saavuttaa kiehumispisteensä” siinä, ja siirtyminen uuteen voi tapahtua. Tänä päivänä Sirius nousee hieman ennen Aurinkoa Jukatanilla Meksikossa, ja on hetken aikaa näkyvissä aamulla.

Brasiliasssa -Hyvän Tahdon Temppelin ulkopuolella 1996

UUSI AJANLASKU?

Olin kesällä eurooppalaisessa Uniloitsu-konferensissa Itävallassa. Argüellesit olivat siellä kolme päivää opettamassa Ajan Lain ja Lain taulujen käyttöä. Tämä konferenssin aikana oivalsin monta asiaa. Tajusin mielessäni mm. miksi voimme käyttää Uniloitsu kuukalenteria ja aloittaa vuotemme 26.7., vaikka Mayamaassa ei olekaan tähän päivämäärään liittyviä steloja, eli kivisiä ”muistomerkkejä" : Jokainen profeetta on saanut kalenterin, joka on kytketty hänen elämäänsä liittyviin tapahtumiin. Laskenta on aloitettu ”ajallisesti jälkeenpäin”, sitten kun tapahtuman ”arvo” on ymmärretty. Näin on laita juutalaisten kalenterin suhteen. Muslimit laskevat Muhammedin paon mukaan.  kristityt laskevat Jeesuksen syntymästä. Eikä yksikään Mayasteloista ole varmaan ollut pystytetty etukäteen, vaan vasta sen jälkeen kun he olivat aikansa tehneet havaintojaan ja laskelmiaan.

Mayarintamalla käydään kopua vuoden alkamispäivästä ja ajanlaskemisen alkamisesta. Laskutapa on useita. Monet niistä liitetään klassiseen, eli perinteiseen laskutapaan. Argüellesien Uniloitsu on sen sijaan ”nykymaya” tapa. Konferenssin aikana tajusin, että klassinen tapa ja jonkun alkamispäivän määritteleminen tuhansia vuosia jälkikäteen, on verrattavissa siihen kuin yrittäisimme alkaa herättää latinan kieltä henkiin puhekielenä. Klassinen Maya ja latina ovat ihan paikallaan, monilla on niistä iloa ja hyötyä. Ne antavat taustaa nykypäivälle. Mutta ne eivät vie meitä tulevaisuuteen ja uuteen aikaan. Siksi voimme mielestäni aloittaa oman ajanlaskumme ja oman kalenterimme silloin, kun se sopii parhaiten tarkoitukseemme. 13 kuun kuukalenterin päämäärä on maailmanrauha ja sopusointu kaikkien lajien kanssa, jotka elävät samassa maailmankaikkeudessa. Se on kosmoksen ihmiskunnalle antama lahja ja työväline, jotta voisimme siirtyä maakeskeisestä ajatusmallista universaaliseen ajattelutapaan. Nämä käsitteet eivät liity mielestäni Klassisen kalenterin sovellutuksiin.

VAN ALLENIN VYÖT JA PLANEETTAMME

Gregoriaanisen joulukuun (1998) alkupäivinä lehdissä oli juttu siitä, kuinka tutkijat ovat todenneet muutaman kymmenen kilometrin korkeudessa olevien ns. van Allenin vöiden tai kehien häiritsevän satelliittien välityksellä ja radioaalloilla tapahtuvaa liikennettä. Kyseisten vöiden partikkeleiden on todettu olevan voimakkaita, vaikka niitä on aikaisemmin pidetty ”kiltteinä ja voimattomina”. Nyt nämä partikkelit ovat alkaneet häiritä yhä lisääntyvää avaruuden kautta tapahtuvaa tietoliikennettä. Partikkeleiden pommitusten odotetaan lisääntyvän vuoden 2000 lopussa ja NASA suunnittelee erityisiä satelliitteja niiden torjumiseksi.

1980-luvun alkuvuosina José Argüelles kirjoitti kirjan ”Earth Ascending”, eli Maan nouseminen. Tässä kirjassa hän kertoo mm. näistä vöistä. Hän on kuluneiden vuosien aikana ottanut vöiden olemassaolon usein esille. Hänen mielestään tietoliikenne vahingoittaa niitä. Ja koska näitä vöitä pommitetaan väärällä värähtelytaajuudella, jota hän kutsuu 12:60 taajuudeksi (gregoriaanisen kalenterin rytmi), nämä vyöt voivat hajota. Ja jos ne hajoavat, ei ilmakehämme pysy paikoillaan. Kaikkien planeettamme lajien hengissä säilyminen riippuu näiden vöiden olemassaolosta ja hyvästä kunnosta. Tämän José Argüelles tiesi jo siihen aikaan, kun tutkijat eivät edes uskoneet partikkeleihin. Nyt tutkijat ovat päätyneet partikkeleihin, mutta eivät ole vielä huomanneet, että niillä on tärkeä merkitys planeettamme elämän jatkumiselle.

Argüellesin mielestä pystymme halutessamme muuttamaan elämisen rytmimme sellaiseksi, ettei se tuhoa näitä vöitä. Tämä tapahtuu siirtymällä käyttämään 13-kuun kuukalenteria, jonka rytmi on sama kuin luonnon, eli 13:20.

Kuukalenterin käyttöön siirtyneitä ihmisiä on kaikkialla maailmassa. Biosfäärisen konferenssin isäntämaassa Brasiliassa on jo 43 kaupunkia, joissa kalenteria käytetään virallisesti. Eräs positiivinen lieveilmiö, johon olen törmännyt Uniloitsun yhteydessä maailmalla vaeltaessani, on se, että Uniloitsu kuukalenterin käyttöön liittyy ilo ja luominen. Monet sen köyttäjät ovat alkaneet toteuttaa Uniloitsun mottoa ”Aika on taidetta” elämässään. Symboolien käyttö on avannut monelle oven uuteen luomiseen, maalaamisen, säveltämisen, laulamisen ym. Muodossa. Jokainen voi olla taiteilija omalla tavallaan.

Gracia Penttinen
Tämä artikkeli on julkaistu Minä Olen lehden numerossa 1/1999

Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan.

In Memorian: 
José, Valum Votan Argüelles 24.01,1939 - 23.03.2011, 
Loydine Burris (Argúelles)  15.05.1943 -16.05.2014

Ajankohtaisia kirjoja yms: http://www.lawoftime.org/bookstore.html


Muita mayajuttujani
Myyttinen kutsu
Vanhan maailman Kalentereista
Mayasymbooleista Niinalla, ja muille kiinnostuneille:
Mayojen VIISI AURINKOA
Maya astrologiaa  Jutun lopussa on linkit kaikkiin 13 mayaeläinradan merkkiin
Planeetoista ja tähdistä Mayojen maailmassa osa 1
Planeetoista ja tähdistä Mayojen maailmassa osa 2
Planeetoista ja tähdistä Mayojen maailmassa, osa 3
Planeetoista ja tähdistä Mayojen maailmassa, osa 4
Planeetoista ja tähdistä Mayojen maailmassa, osa 5 Kiintotähtiä
Planeetoista ja tähdistä Mayojen maailmassa, osa 6
Aikaisempia mayatekstejäni
Otteita ”Mayakanavoinnista”
Auringosta, kuusta, mayoista ja Tenerifen moringasta

Planeetoista ja tähdistä Mayojen maailmassa osa 1

"TOTTA JA TARUA"

Nämä tekstit sisältävät läpikäynnin planeetoista ja tähdistä, joita mainitaan ”Maya-yhteyksissä” ja José Argüellesin "nykymaya" teksteissä.

Keväällä 1992 askeleeni kääntyivät tietoiselle vaellukselle "mayamuistoissa. Punnitessani viitekehystä näihin asioihin valitsin alussa sellaiseksi José Argüellesin nykymaya käyttö- ja apuvälineet Uniloitsun (Dreamspell) ja Telektonin.

Herätellessäni Mayatietoa itsessäni törmäsin luonnollisesti matkani varrella myös eri taivaankappaleisiin. Keräsin vuosien mittaan tietoja eri lähteistä, tieteellisistä ja "ei-tieteellisistä" kolmannen ulottuvuuden katsantokannan mukaan. Itse olen mielestäni näitä taivaankappaleita pohtiessani saanut valaistusta aivoituksilleni, ja vastauksia moneen päässäni pyörineeseen kysymykseen. Taivaankappaleet ovat joko kiertotähtiä eli planeettoja, tai (kiinto)tähtiä eli aurinkoja. Käytän mielessäni aina erityisnimi-merkintää Aurinko ja Kuu aurinkokuntamme vastaavista taivaankappaleista erotuksena muista auringoista ja kuista, joilla on omat erityisnimensä. 

Taivaankappaleista ja maailmankuvasta

Tieteellinen, niin kuin kolmiulotteinen maailmamme sen tavallisesti ymmärtää, on sitä, mitä tässä maailmassa pystytään jotenkin mittaamaan ja aistein havaitsemaan. Se on yksi todellisuuksistamme - joka on muuttumassa. Samanaikaisesti tiedämme, että kaikki maa-ilmat ja ulottuvuudet tämän todellisuuden ulkopuolella ovat olemassa. 
uillakin taivaankappaleilla on elämää - toisissa ulottuvuuksissa. Me vain emme NÄE sitä, koska värähtelemme eri nopeudella. On myös olemassa taivaankappaleita, joita emme näe ollenkaan juuri tämän eri värähtelynopeuden takia.

Nykyisen tieteen rajoitus on ollut myös mielestäni se, ettei se ole hakenut ihmisten alkuperää muualta kuin Maapalloltamme. Tiedemiehet eivät ehkä uskalla "katsoa tähtiin", vaikka muut lähteet pitävät sitä itsestään selvänä. Joskus olen miettinyt näitä yksinkertaisia "totuuksia". Ihmiskunnan historiassa kerrotaan esimerkiksi, että intiaanit, myös Mayat, "tulivat Amerikkaan Aasiasta Beringin salmen yli ennen mannerten eroamista". Mutta mistä he tulivat Aasiaan aikoinaan??? Tätä kysymystä en ole nähnyt esitettävän. Kaikki ovat tulleet "jostakin johonkin" virallisessa historiassamme. Mistä he tulivat sinne "johonkin" sitä ei mainita missään.

Oma kosketukseni valitsemiini taivaankappaleisiin on ollut, ja on, hyvin vaistonvarainen, myötäsyntyinen. Olen lapsesta saakka tuijotellut taivaalle, kotia kai etsien. Tietoinen yhteyteni "tähtiin" syntyi vuosia sitten, ikään kuin itsestään, esimerkiksi niinä vuoksina, kun toisten partiotyttöjen kanssa tuijottelin taivaalle ja opettelin tähtikuvioiden nimiä. Myöhemmin aloin jostain syystä miettiä jotain tähteä tai planeettaa. Tunsin näiden taivaan-kappaleiden "edustajien" läheisyyden, ja aloin kysellä. Vähitellen yhteydet alkoivat selvitä, joskin alussa olin koko lailla ymmällä. Kokemani opastus ilmenee erilaisina toimintoina fyysisessä maailmassani, kuten esimerkiksi tiettyinä meditaatiosarjoina, matkoina tai energiakanavointeina määrätyissä paikoissa. Minulle tämä kommunikaatio on elävä ja tärkeä osa olemassaoloani. Jotkut näistä taivaankappaleista ovat läheisiä ystäviä, vähän kuin ihmisystävät. Jotkut niistä ovat vielä uusia tuttuja. Mutta kun olemme aikamme sanoneet "moi" ja vaihtaneet kuulumisia, tulee meistä ehkä vähitellen läheisiä ystäviä.

Seulaset ja Pohjantähti olivat aina olleet elämässäni mukana, mutta vähitellen syntyä muistakin yhteyksiä. Kassiopeia  "avautui" Ruotsissa 80-luvun lopussa. Tämän tapahtuman jälkeen sain myös "luvan" käydä alkuperäisessä kodissani, koska olin lopultakin alkanut viihtyä Maaplaneetalla. Lapsuuteni jälkeen tämän yhteys oli ollut "poikki", jotta olisin jaksanut elää tavallisen maaelämäni

Wienissä syntyi kesällä 1995 uudestaan yhteys Alfa Centauriin. Keväällä 1996 olin Brasiliassa konferenssissa. Tapasin siellä henkilön, jonka läsnäolo sai minut muistamaan lähtömme Venukselta. Näin temppelin, josta lähdimme. Muistin, miten meidät "käsiteltiin unohtamaan" ennen matkaa niin, ettemme päämääräämme päästyämme enää muistaisi sitä, mitä olimme oppineet ja tienneet ennen lähtöämme. Meksikossa, Tulassa suurien tolteekkipatsaiden kanssa "keskustellessani" syksyllä 1997, muistin lisää Venuksesta. Tiesin, että olin kävellyt yhden ympyrän valmiiksi. Brasiliassa pääsin myös näkemään Etelän Ristin. Linnunrata tuntui siellä olevan käden ulottuvilla. Oman elämyksensä muodosti myös Haykutake komeetan vaeltaminen tätä Linnunrataa vasten vaalean vihertävä vana perässään. 

Tenerifellä tutustuin keväällä 1994 Joutsenen, talvella 1995 Orionin ja talvella 1997 Zeta Reticulin tähtikuvioihin ja opetuksiin. Tämä viimeksi mainittu ryhmä on ollut kaikkein "raskain" opettajistani. Seuraavana "tuli " elämääni Sirius, ja syksyllä 2001 aktivoitui yhteys Aldebaraniin Soturi-poikani Jannen fyysisen kuoleman yhteydessä. 

Tiesin jo vuosia sitten, että Venus on ollut minulla vain "välilaskupaikka". Olen saapunut tähän universumiin Seulasten kautta. Alkuperäni ei tosin ole näistä kumpikaan. "Toimeksiantajani" tässä inkarnaatiossa on Galaktinen Sydän. Tehtäväni tässä "ajassa" on mm. auttaa ihmisiä muistamaan alkuperänsä. Meidänhän on tässä ajassa pystyttävä muistamaan tehtävämme, ja auttaa Maaplaneettaa ja aurinkokuntaamme siirtymään korkeampiin värähtelytaajuuksiin.

Mietintöjeni yhteydessä minulle on selvinnyt, että maailmankaikkeudessa on olemassa eräänlainen "alkutietoisuus". Tämä tietoisuus kehittyy vähän samaan tapaan kuin Mayasointujen tietoisuus eli "liike". Mielestäni näissä soinnuissa on symbolisesti kuvattu myös tähtien ja planeettojen synty. 

Tiedemiehet kertovat, että aivan alussa oli "Big Bang" eli alkuräjähdys. Arvelen sen olleen samalla myös räjähdyksen Luojan tietoisuudessa. Aluksi Luoja tuli tietoiseksi itsestään sen jälkeen kun Hän oli "jakaantunut", eli tiedostanut heijastuksen omasta itsestään. Tämä vastaa mielestäni symbolisesti solun ensimmäistä jakaantumista "hedelmöitymisen" jälkeen. Koska Luoja oli "yksin" solunjakaantumista ennen, oli kysymyksessä eräänlainen "partenogeneettinen" hedelmöityminen. Luoja oli ilmeisesti "feminiininen", koska ainoastaan naispuolinen olento pystyy lisääntymään tällä tavalla ilman paria. 

Luojalta perimme "tietoisuusohjelmoinnin", joka on seurannut meitä tietoisuutemme kaikkein varhaisimmasta pisteestä, ja joka on edelleen olemassa DNA-rakenteessamme. Tietoisuus on meissä ihmisissä. Se on tähdissä/taivaankappaleissa. Kosminen Sielu etsii taivaankappaleille sopivan synnyin- ja kasvupaikan, aivan sanoin meidän oma Ylisielumme hakee sen meille ihmisyksilöille. Pystymme olemaan yhteydessä taivaankappaleiden tietoisuuden sieluun, samoin kuin pystymme olemaan yhteydessä kaikkeen ympärillämme olevaan. 

 Huomasin kerran lepotilassa hupsahtaneeni kiven tietoisuuteen, ja kun olin tässä tietoisuudentilassa, pystyin hämmästyksekseni kommunikoimaan Etelä-Amerikan Andien kanssa. Myöhemmin olen todennut tämäntyyppisen kommunikoinnin olevan mahdollista kaikkien elementtien edustajien kanssa. Kommunikointi tapahtuu eräänlaisena tietoisuutena, jolle en toistaiseksi ole pystynyt antamaan sanallisen ilmaisun muotoa. Tämä kommunikaatio on olemassa, olemmepa tietoisia siitä tai emme. Kutsun sitä nimellä "universaalinen tietoisuus". Tämä tietoisuus kytkee meidät yhteen KAIKKEUDEN kanssa - Luoja mukaan luettuna. Informoimme tällä tasolla kaikki aikeemme, ajatuksemme ja tekomme yhteiseen tietoisuuteen. Avaruuden "intelligenssi" lukee meitä, samoin kuin ympärillämme olevan luonnonkin intelligenssi. Ja näin jokainen meistä vaikuttaa KAIKKEEN, myös jokaiseen kanssaihmiseensä. Tämä vuorovaikutus ja sen vuorovaikutus kaikkeen ja kaikkiin ei ole vielä jokaisen ihmisen päivätietoisuudessa. Me olemme, joka ainoa, omassa persoonassamme ja omilla ajastuksillamme, enemmän kuin teoillamme, vastuussa maailmamme laadusta ja siinä esiintyvistä ilmenemismuodoista.

Tästä syystä on tärkeää, että olemme tietoisia yhteydestä niihin tähtiin, jotka ovat saavuttaneet korkeamman tietoisuuden ja kehityksen. Tämä yhteys voi tapahtua esim. siten, että pyydämme "yhdistämistä" Korkeamman Minämme kautta siihen tähteen/taivaankappaleeseen, joka kussakin tilanteessa pystyy auttamaan parhaiten, esimerkiksi kirkastamalla ajatuksia tai muuntamalla "näkökenttää".

Mayakalenterin kolmentoista soinnun kuvaama henkinen kehitystie on voimassa kaiken kehityksen symbolisena kuvauksena. Mittakaavat eli skaalat vaihtelevat, mutta ovat rinnastettavissa toisiinsa.

Jumalia ja tähtiä

Mayat olivat perehtyneet taivaankappaleiden liikkeisiin. He pystyivät jo kauan sitten laskemaan asioita, joita vasta nykyisten apuvälineiden kanssa tiedemiehet ovat havainneet todeksi. He rakensivat pyramidinsa niin, että he pystyivät tekemään havaintoja ja laskelmia eri tähtien ja planeettojen suhteen. 

Jokaisella Meksikon tai Guatemalan pyramidialueella, jolla olen käynyt, oli joko observatorio tai muita tärkeitä taivaankappaleiden tarkasteluun viittaavia rakennuksia. Tällaisia paikkoja olivat Monte Alban, Chicchen Itza, Palenque, Teotihuacan. Myös Tulum Karibian meren rannalla on rakennettu tähtien tarkastelua varten. Tulumilaiset ovat ilmeisesti myös käyttäneet peilejä apunaan havaintoja tehdessään. 

Mayakansan juurien oletetaan olevan Seulasilla. Tämä tähtiryhmä mainitaan myös Kreikan mytologiassa. Heillä on tarina Seulasista, seitsemästä sisaruksesta. Nämä olivat Pleionen ja Atlaksen tyttäret nimeltään Maia, Merope, Elektra, Taygyete, Alcyone, Keldin ja Sterope. Tyttäret antoivat Orionin vietellä itsensä. Isä Atlas suuttui tästä ja muunsi sekä tyttärensä että Orionin tähdiksi. Maia tyttärestä tuli Hermeksen äiti. Merope avioitui tavallisen kuolevaisen kanssa. Merope on valovoimaltaan heikoin Seulasten tähdistä. Sen sanotaan johtuvan siitä, että Merope häpeää epäsäätyistä avioliittoaan.

Löysin "tähtipaperikasoistani" Hermeksen vision (Hermes Merkurius Trismegistus). Mielestäni se sopii tähän yhteyteen, vaikkakaan se ei ole varsinainen perinteinen "Mayateksti" sillä tavalla kuin kenties olemme oppineet käsittämään Mayan. Vaikka - lopultahan kaikki on vain yksi...

Hermeksen visio

Eräänä päivänä Hermes nukahti mietittyään ensin asioiden alkuperää. Hänen kehonsa vajosi syvään tunteettomuuden tilaan. Mutta mitä syvemmälle se vajosi, sitä korkeammalle avaruuteen hänen henkensä nousi. Hänestä tuntui siltä, että suunnattoman suuri epämääräisen muodon omaava olento kutsui häntä nimeltä.

- Kuka sinä olet? Hermes kysyi närkästyneenä.

- Minä olen Osiris, korkein älykkyys, ja minä voin paljastaa sinulle kaiken. Mitä toivot?

- Toivon saada nähdä olentojen alkulähteen, oi jumalainen Osiris, ja oppia tuntemaan Jumalan.

- Toiveesi on täyttyvä.

- - -

- Nosta silmäsi ja katso! Osiris sanoi.

Hermes katsoi ylöspäin ja näki ihmeellisen näyn. Loputon avaruus, tähtien peittämä taivas ja sen seitsemän loistavaa sfääriä ympäröi hänet. Yhdellä ainoalla katseella hän tajusi yläpuolellaan seitsemän läpinäkyvän pallon kaltaista taivasta, joiden tähtikeskuksessa hän oli. Alinta taivasta ympäröi Linnunrata vyön tavoin. Jokaisessa sfäärissä kiersi planeetta geniuksen seuraamana.

Planeettojen geniukset olivat erilaisia muodoltaan, ominaisuuksiltaan ja loistoltaan. Hermeksen tarkkaillessa häikäistyneenä ihanien planeettojen majesteettisia liikkeitä ääni sanoi hänelle:

 - Näe, kuule ja ymmärrä! Sinä näet elämän seitsemän sfääriä. Niiden läpi tapahtuu tähtien putoaminen ja kohoaminen. Seitsemän geniusta ovat Sanan-valon seitsemän sädettä. Jokainen heistä hallitsee yhtä Hengen sfääriä, yhtä vaihetta tähden elämässä. Lähinnä sinua on Kuun genius, hän, joka hymyilee rauhoittavasti hopeasirppi päälaellaan. Hän hallitsee syntymän ja kuoleman yli. Hän päästää sielun kehosta ja vetää sen loisteeseensa. - Hänen yläpuolellaan kohottautuu kalpea Merkurius kädessään tiedon sisältävä kadusseussauva, näyttäen tien alaspäin tai ylöspäin matkalla oleville tähdille. - Hieman korkeammalla istuu Venus Amorin peilin kanssa, johon tähdet toisinaan unohtavat itsensä ja toisinaan tunnistavat toisensa. - Hänen yläpuolellaan kohottaa Auringon genius väärentämättömän kauneuden voitonpuhalluksen. - Vielä korkeammalla heiluttaa Mars oikeuden miekkaa. Kruunaten vaalean-sinisen sfäärin pitää Jupiter kädessään korkeimman vallan, jumalaisen intelligenssin, valtikkaa. Eläinradan merkeistä maailman reunalla, kantaa Saturnus universaalisen viisauden palloa".

 - Minä näen, Hermes sanoi, nämä seitsemän piiriä, jotka pitävät sisällään sekä näkyvän että näkymättömän maailman. Näen Sanan-valon seitsemän sädettä, ainoan Jumalan, hänen, joka lävistää nämä maailmat, ja hallitsee niitä näiden säteiden avulla. Mutta, oi mestari, miten tapahtuu ihmisten vaellus kaikkien näiden maailmojen läpi?

 - Näetkö, vastasi Osiris, kuinka loistava kylvö putoaa Linnunradan piiristä alas seitsemänteen sfääriin? Se sisältää sielujen siemenet. Kevyen sumun lailla he elävät Saturnuksen sfäärissä, autuaina, huolettomina, tiedottomina onnestaan. Mutta siinä määrin kuin ne vajoavat sfääristä sfääriin, he saavat ylleen aina raskaamman kaavun. Jokaista inkarnaatiota kohti he saavat jonkun uuden ruumiillisen aistin, joka sopii siihen paikkaan, mihin he laskeutuvat. Heidän elämänvoimansa lisääntyy. Mutta kun he saapuvat karkeampiin kehoihin, he unohtavat muistinsa taivaallisesta alkuperästään. Näin tapahtuu sielujen laskeutuminen, sielujen, jotka ovat lähtöisin jumalaisesta eetteristä. Yhä voimakkaammin kytkettynä materiaan ja juopuneena elämänhalusta, he syöksyvät kuin tulenlieska, väristen himosta, läpi tuskan, rakkauden ja kuoleman laaksojen aina alas maavankilaansa asti, jossa sinä itse nyt kieriskelet, Maan tulikeskuksen pidättelemänä, ja missä jumalainen elämä vaikuttaa sinusta tyhjältä unelta." 

Teksti on julkaistu Kulta-Aika lehdessä vuonna 2002

©Gracia Penttinen
Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan.

Sarjan muut osat

• Planeetoista ja tähdistä Mayojen maailmassa osa 2 - Aurinkokuntamme
• Planeetoista jat ähdistä Mayojen maailmassa, osa 3 - Aurinkokuntamme planeetat
• Planeetoista ja tähdistä Mayojen maailmassa, osa 4 - Dreamspell/Uniloitsun tonaalijärjestelmä planeetoille
• Planeetoista ja tähdistä Mayojen maailmassa, osa 5 - Kiintotähtiä 
•  Planeetoista ja tähdistä Mayojen maailmassa, osa 6