Vatten - ett intelligent väsen

Detta är  översättnig av ingengören och uppfinnaren Peter Gross´ text, urspungligen på tyska. Den tyska texten finns på Agua-Vivas hemsida

Vi tror alla att vi vet vad vatten är. Att helt enkelt öppna vattenkranen och det begärda H2O kommer rinnande i kök och badrum, för att drickas och för rengöring. Så enkelt är det. För många människor är temat vatten därmed avklarat. Men dock inte för den tyska vattenforskaren Peter Gross. För honom utgör vattnets kvalitet en stor del av vår livskvalitet

Vattnet har intelligens
Beroende på åldern består 95%-60% procent av människans kroppsvikt av vatten. Hos en medelålders människa består ca 70%-75% av kroppsvikten av vatten. Kroppens förmåga att hålla kvar vatten är måttstock för hennes biologiska ålder. Samma gäller för djur.

Det är därför bra att veta, att det är mycket lätt att återigen komma till samma nivå då man använder sig av rätt vatten. Kroppens smygande uttorkning kan man låta gå tillbaka inom vissa bestämda gränser. Detta går att felfritt bevisa med tekniska mätinstrument. Denna biologiska "återgång av åldern" ger en märkbar vitalitetshöjning.

Vattnets kvantitativa aspekt

Sjuka människor lider för det mesta av märkbar vattenbrist. Den i USA levande iranska läkaren dr. Farid Batmanghelidj har bevisat, att ganska många sjukdomssymtom försvinner endast genom att dricka tillräckligt mycket vatten. Denna slutsats kom han fram till efter att har undersökt mer än 3000 av sina patienter. Orsaken till detta verkar vara det, att vattnet reglerar samtliga funktioner av kroppens hela system.

Vatten finns i hela kroppen, inte enbart i lymfsystemet, utan även i blodet, urinen, slemmet, i ryggmärgsvätskan och cellvätskorna. T o m i skelettet rör sig vattnet medelst mikrokanaler och genom de enskilda nervkanalerna. Därigenom blir störningar i kroppens vattenhushåll registrerade av det totala nervsystemet och uttrycker sig i form av smärtor. På detta sätt kan många störningar i kroppssystemet vara en följd av vattenbrist.

Definitionen "smärttillstånd p g a vattenbrist" avviker naturligtvis från det vanliga skolmedicinska sättet att tänka. I stället blir det smärtstillande medel som kan ha långtidsverkande skadliga biverkningar på hälsa och välmående.

Dessa mediciner kan t o m ytterligare hämma det redan reducerade vattenflödet i kroppen och även påskynda uttorkningen. Som en följd av denna kedjereaktion kan kroppen utsöndra ännu mindre slaggprodukter och kemikalier, vilket leder till ytterligare biverkningar.

Några av våra mat- och dryckesvanor utgör också en varaktig och mycket skadlig inverkan på kroppens vattenhushållning. Här vill jag nämna t ex bönkaffet, det svarta teet, alkoholen och de många Cola-dryckerna. Genom att dricka mycket av dessa drycker lider vi av allt större vätskebrist.

När en människa som sedan åratal lider av uttorkning, plötsligt tillförs ett överflöd av vatten, reagerar kroppscellerna som uttorkade och förhårdnade tvättsvampar. Detta kan i början ge henne förstärkta symptom. Då har vi ännu inte tagit hänsyn till vattnets dynamiskt-energetiska aspekter. Det vatten som blir renat med hjälp av kemikalier i vattenreningsverken är visserligen "rent", men samtidigt också "dött". Det går inte jämföras med det "levande ''.

I fortsättningen kommer jag att ställa det levande vattnet i centrum av min betraktelse. Viktigt är att uppmärksamma vattnets kvalitativa aspekt på ett differentierat och omfattande sätt.

Vattnets kvalitativa aspekt

Vattenmolekyler är en slags mikrovarelser. De lever i grupper som väl beskrivs med det engelska uttrycket "cluster". Antalet vattenmolekyler i ett kluster kan variera. Strax ovanför fryspunkten består ett sådant kluster av ca 700 vattenmolekyler. Vid 20 ° C är molekylernas antal ca 450 och vid 37° C ca 400 stycken. Antalet molekyler stannar ännu vid minst 50 st när vattnet börjar dunsta. Dessa klusterstrukturer lagrar information i vattnet, på samma sätt som vi känner till från homeopatin. Om någon substans lyckas komma in i vattnet, blir den genast omringad av nyfikna vattenmolekyler. Strukturen ändras då i den inre ordningen av dessa vattenmolekyler och de får på så sätt en ny ordning där denna substans ingår. På samma sätt som inom homeopatin verkar då dessa nya ämnen i vattnet, som fysiskt egentligen inte står att finna där.

Vattnet kan bygga upp klusterstrukturer i en så stor mångfald att till och med världens mest effektiva stordatorer inte kan räkna ut den inre dynamiken av signalutbytet inom dessa vattenmolekylsystem. Forskare är övertygade om att vatten förfogar över ett så ofantligt förråd av olika klusterstrukturer att ett helt bibliotek skulle kunna fyllas med dessa informationer.

Kemisk rening är inte allt
Den information, som kan mätas i form av olika frekvenser och som leds vidare genom vattnet, är inte alltid bara positiv. Eftersom kroppen tar upp samtliga frekvenser som omgivningen erbjuder den, kan vi ytterligare skada oss själva genom att använda icke-adekvat vatten. De verksamma ämnena blir visserligen bortfiltrerade i de kemiskt och fysikaliskt verkande vattenreningsverken, men den information som en gång har blivit lagrad förblir kvar i vatten enligt vattenforskarnas aktuella erfarenhet.

Nästan alla "minnen" försvinner från vattnet när vattenånga blir upphettad till 400° C. För att kunna lösa upp vattnets information behövs stor energitillförsel. Detta är visserligen ett effektivt, men samtidigt också ett mycket kostsamt förfarande, som förutom denna väldiga energitillsats förutsätter också dyra och stora "karbider" för att kunna lösa upp vattnets minnen.

På liknande sätt som datorägare tömmer sina hårddiskar försöker vattenforskare befria dricksvattnet från lagrad information. Teoretiskt sett skulle skadeämnes-informationen kunna lösas upp även med hjälp av röntgenbestrålning, men nackdelen är att då skulle toxiska förbindelser uppstå. En annan icke-fördelaktig möjlighet är att behandla vattnet med laserstrålar.

När vårt vatten alltså är kemiskt "rent", är det fortfarande skadeämnesbelastat
Så förhåller det sig också med regnet. När dunsten från oceaner och hav, i form av regnmoln, avlastar sin frakt över ängar och fält, levererar de även sin skadeämnesinformation till de biologiska systemen.

Ty det är inte den kemiska substans som verkar på organismen när man dricker detta vatten, utan de ofördelaktiga frekvenser som den medför.   
Som ofördelaktiga frekvenser är hittills kända t ex 1.8 Hz och 5 Hz, medan 1.2 Hz, 2.5 Hz och 10 Hz är naturliga frekvenser. Ett lysande exempel är då det vanliga kvartsurets frekvens av 32.5 Hz, vilken är en ofördelaktig svängning. Det finns dock även kvartsur med 1 MHz, som kostar avsevärt mycket mer. Dessa sistnämnda kvartsur har ingen påvisad negativ verkan på hälsan, medan övriga kvartsuren kan utlösa besvär enligt läkares utsagor.

Mätningar av Lourdes och Gangesvatten, liksom prover från andra helande vatten har t ex visat att dessa innehåller särskilda positiva elektromagnetiska svängningar.
Vattnet från Gangesfloden, även om det egentligen är ganska smutsigt, har ett idealt spektrum av uteslutande livsstödjande frekvenser. På samma sätt förhåller det sig med andra helande källor. En metod för att fastställa vattnets kvalitet är t ex att kontrollera hur det absorberar det ultravioletta ljuset. Ju bättre vattenkvalitet, desto mindre absorberas det UV-ljus, och tvärtom. Ju starkare absorbering, desto sämre är vattnets kvalitet. Nu kan man fastställa på ett intressant sätt, att vatten som belastas med skadeämnen, även efter en grundlig rening, medelst normalt använda vattenreningsmetoder, påvisar en alltjämt hög mängd UV-absorbering. Med hjälp av olika spektrometrar går det att mäta dessa frekvenser inom ramen av samtliga elektromagnetiska våglängder.

Det levande vattnets energiinnehåll
Allt levande på Jorden är bundet med vatten. Vattnet skiljer sig från andra vätskor därigenom att det bildar ett s k tvåfas-system. Vid sidan av ett oordnat antal vattenmolekyler, finns även ett högordnat antal, alltså en oordnad och högordnad fas. Den högordnade fasen beskrivs också som kristallflytande, eftersom den har samma höga ordningsgrad som en kristall. Emedan de energetiska bindningarna är mycket få i den oorganiserade eller den normalflytande fasen, representerar de mellanmolekylära krafterna i den kristallflytande delen en mycket hög energi. De leder till bindningar mellan flera hundra vattenmolekyler.

Dessa mellanmolekylära bindningar är kända under namnet vattenbroar. Från flera sådana bindningar uppstår ett omätligt stort antal möjliga strukturer av vattnets kristallflytande fas. Man kan då tala om ett mycket komplext "gallersystem". Detta gallersystem har förmåga att svänga lik en harpa och även visa på ett stort antal egna frekvenser. Detta frekvensspektrum är en fysikalisk avbild av vattnets geometriska struktur som ändrar sig under förloppet av olika levnadsprocesser på ett för dem karaktäristiskt sätt.

Med andra ord, det går att spektroskopiskt avläsa de olika levnadsprocesserna i vattnet. Så kommer vi i framtiden att bestämma vattnets kvalitet inte bara kemiskt, utan också framför allt spektroskopiskt.

För drygt en halvt sekel sedan uppfann den österrikiska skogsvaktaren Viktor Schauberger grundläggande kunskaper om vattnet med hjälp av sina geniala iakttagelser av naturen. Han upptäckte då bl a att vattnet kan rena sig självt. Detta sker naturligt i floder och bäckar genom naturens egna olika virveltekniker. Den i särklass effektivaste och samtidigt mest biverkningsfria metoden verkar vara en extremt mångdubbel förvirvlingsprocess, varvid vattnet genomgår en kemisk och fysisk naturlig självreningsprocess. En enkel förvirvling är alltså inte alls tillräckligt.

Vattenvirvlar är alltså nödvändiga för att levande vatten kan bildas. Ju grundligare är virvlandet, desto bättre är vattnets självrening.
Enligt den världsberömda tyska vattenforskaren, och diplomfysikern, dr Wolfgang Ludwig, förmår vatten att lagra all information som en gång på vissa bestämda frekvenser blivit inpräglad i det. Vattnet kan förmedla all sådan information till andra biologiska system. Med aktuella tekniker kan man analysera substanser i vatten ända till minsta beståndsdelar, men - dessa dyra och komplicerade mätmetoder anger endast de individuella substanser som man letar efter.

Det är dock helt klart att analysera vatten med de konventionella metoderna kommer det aldrig att vara möjligt att upptäcka samtliga existerande kemiska substanser, eftersom det finns flera miljoner av dem.
En av dessa mer kompletta, okonventionella analysmetoder användas redan i dag med stor framgång av några privata forskargrupper, även om metoden fortfarande ännu inte är vetenskapligt erkänd.

När vi använder vatten, som är belastat med skadliga ämnen, lägger vi grunden - ofta under ett förlopp av flera år - för sjukdom eller försvagad hälsa. P g a detta leds dricksvattnet genom kemiska förberedelseprocesser som ska eliminera så mycket av de skadliga ämnena som möjligt. Tyvärr sker detta helt otillräckligt. Ett exempel är de olika gränsvärdena för nitrat. Detta ämne är ganska harmlöst för de vuxna, men kan allvarligt skada hälsan för ett spädbarn. Från en stad till en annan, utan att ens tala om olikheterna länder emellan, är oenigheten stor om vilken kvalitet dricksvattnet bör ha. Därför måste ofta också gränsvärdesbestämningen tyvärr ifrågasättas.

Skadeämnesbelastat vatten, vilket vi vanligtvis finner i våra vattenreservoarer, blir, som vi redan har konstaterat, visserligen kemiskt renat i vattenreningsverken och bakteriefritt, men visar vissa bestämda våglängder - precis som före reningen - samma elektromagnetiska frekvenser eller svängningar på. Dessa frekvenser kan vid närmare betraktelse tillskrivas exakt de förutvarande skadeämnen. Beroende på väglängden, kan dessa signaler i vatten vara skadliga för vår hälsa.

Vatten lagrar och utbyter information genom en klusterstruktur.

Sedan ett par år är ett forskningsarbete på gång, som undersöker växelverkan mellan vattnet och den levande organismen, nämligen de elektromagnetiska svängningarna. Det är fråga om ett område där vi hittills förfogar över endast mycket lite säkra kunskaper. När de önskade intentionerna kan bekräftas och konsekvenserna därav dras kommer detta att leda till mycket revolutionära resultat.

Man känner till att t ex i cancersammanhang finns bestämda elektromagnetiska frekvenser av tungmetallbelastat vatten. En av dessa är frekvens av 1.8 Hz, alltså en mycket låg frekvens.

När vatten renas, och även om det destilleras, finns informationen av skadeämnen, de överförda elektromagnetiska frekvenserna kvar i vattenmolekylerna, precis som förut.
Det skulle då vara tillrådligt för den medicinska vetenskapen att omsluta vattnets fysikaliska egenskaper - också kroppsvätskorna - i sina undersökningar och sträva efter att skapa forskningsprogram som kan förklara de exakta sammanhangen.  Diskussionen om gränsvärdena skulle därigenom få en helt ny dimension, nämligen betraktelsesätt: det levande vatten, vilket är något helt annat än smutsfritt eller nitratfattigt dricksvatten. Dricksvattnet kan helt enkelt inte bedömas vara bra eller oskadligt p g a att det inte överskrider vissa gränsvärden. Dessutom blir dessa gränsvärden också ofta ändrade.   

Med dessa kunskaper inför mina ögon ligger i mitt ansvar inte bara att leta efter nya gränsvärden, utan söka efter det, som kan betraktas som liv i vattnet och inte en materia kallad vatten.

Vattnet kan programmeras på nytt med hjälp av målinriktad energitillförsel, så som görs i samband med det homeopatiska skakandet. På detta sätt blev redan i Max-Planck-Institut för strömforskning i Göttingen (Tyskland) chockvågor mätta som rörde sig i ett glas med en hastighet av upp till 90 km/h. I ett laboratorium framställs homeopatiska lösningar för att lindra och bota sjukdomar genom rytmiskt skakande. Samma typ av rytmiskt skakande av olika substanser sker på naturligt sätt i haven med hjälp av vindar och vågorna. Detta resulterar till "homeopatiska" potensser, som inte leder till bot och bättring, utan innehåller olika typer av skadeämnesinformation.
Avdunstningen från haven och oceanerna bildar moln som bär med sig höggradigt informationsförgiftat regn, som sedan faller ner på våra fält, frukter och grönsaker.
Det regn som faller på våra breddgrader, sjunker ner i marken och tar med sig nya mögelgifter, ogräsbekämpningsmedel och insektsgifter. Kor som betar på ängarna får detta vatten via grästuvorna och levererar den informationsförgiftade vattendelen vidare till mjölkprodukter och kött vi äter. Vid närmare betraktelse är det så som vår livsmedelssituation ser ut.

Dessutom är det så, att all information i vattnet sprider sig med ilfart, enligt rapporten från motsvarande forskning. Varje vattenmolekyl är dipolart uppbyggt. Den fungerar som en antenn som kan både sända och ta emot. Det innebär att vattenmolekylen skickar vidare till andra den information som den själv har tagit emot.

Man har kunnat lokalisera i vattnet signaler med olika frekvenser. Vid ett forskningstillfälle mullrade dovt 7,8 Hz bas, vilket motsvarar Hippocampus´ frekvens i hjärnan. Sedan anslöt sig 72 Hz ljud som från ett porlande källvatten. Följaktligen fungerar då H2O också på UKV (ultrakorta vågor).

Sinsemellan gör sig klustrar förstådda medelst sina yttre "skal". Varje kluster deltar när det kommer till "utbyte av tankar". I orörligt vatten blir det mycket snart långtråkigt för klustrar. De blir allt trögare och efter en stund slutar de att kommunicera med varandra. Ett par små rörelser eller en frisk virvel får dem snabbt till att svänga igen och energinivån stiger mätbart.

Vetenskapsmännen kan redan höra vattnets språk, men inte ännu förstå det. Precis på samma sätt som vi i dag kan mäta om en människa tänker, sover eller drömmer, men ändå inte fastställa vad hon tänker på eller drömmer om. Den universella kunskap som gömmer sig bakom H2O-strukturen är mycket väl kodad.

Det som jag därmed vill förmedla, är kännedom om en överordnad medvetenhet som vattnet verkar besitta. Vi kan avkoda vattnets hemligheter bara i bråkstycken. Vattnet är ett intelligent t o m genialt, levande väsen av högsta ordning, som vi skulle behöva akta ärevördigt och behandla med respekt.   
Samtliga livsprocesser är alltid förknippade med det fysikaliskt-kemiska förfarandet i vattnet. Sjuka tillstånd ända fram till förlorad levnadsförmåga och död visar sig också i vattenstrukturen. Sålunda skiljer sig det förgiftade vattnets fotonspektrum ganska tydligt från det levande vattnets spektrum. Det sistnämnda visar upp ett vitalt foton-utbyte med sin omgivning. Friskt vatten visar också på ett högt energiinnehåll, som det i form av växelverkan vidarebefordar till de biologiska systemen.

Men så snart vattnet råkar i kontakt med skadliga ämnen så som t ex med bly, ändrar sig vattnets resonansegenskaper. Ett helt nytt spektrum uppstår. Varje skadeämne besitter en hel rad egna frekvenser, som genast blir överförda till vattnet så fort det uppstår en kontakt.

Levande vatten
Det finns forskning som visar att likväl som det går att upplösa skadeämnesinformation, så går det också att tillföra positiva frekvenser.   Professor Smith från England genomförde ett av försöken. Han bestrålade en försöksperson med 40 Hz frekvens under en kvart. En mätning av dennes kroppsvätskor gjordes i direkt anslutning och visade då egen mätbar svängning av 40 Hz samt dess övertoner/frekvenser. På liknande sätt låter sig kroppsvätskan visa frekvensen 50 Hz med dithörande övertonsfrekvenser, hos så gott som varje människa på våra breddgrader. Det handlar här nämligen om den vanliga växelströmmens frekvens.

Med hjälp av trådlösa magnetfält har man lyckats få både kroppsvätskor och även vanligt vatten att svänga med samma frekvenser som ädelstenar, färger, toner och alla möjliga andra i naturen förekommande nyttiga frekvenser. Levande vatten innehåller en hög mängd växelverkankvanter, dvs det absorberar biofotoner och släpper dem åter, in i en fortlöpande ombytesprocess, på samma sätt som händer i Lourdes- och Gangesvattnen.

Vatten som en gång har blivit belastat med skadeämnen är dött. Inte ens de bästa vattenreningsverken, trots lagstiftarnas föresatser, kan åter väcka vattnet till liv. Det är helt enkelt energetiskt dött och innehåller ingen nyttig information längre.

Biologiskt högvärdigt vatten måste innehålla viss information, specifikt nyttiga frekvenser, för att kunna vara tillgängligt för våra kroppar. Ändå ligger den allmänna forskningen ännu långt ifrån att överhuvudtaget tillerkänna dessa fenomen. Därmed kan vi förstå att det materiella världbetraktelsesättet ser eller forskar i bara en bråkdel av verkligheten.

Hittills har man forskat mycket litet över den energetiska växelverkan mellan de materiella och biologiska systemen. Ändå är dessa fenomen kända för mänskligheten sedan århundraden. Det vore också förmätet att påstå att vi idag skulle ha forskat och förklarat samtliga i naturen förekommande fenomen.

En sak är dock säker: dricksvattnet måste bli undersökt med spektralanalys. Vi behöver absolut gå över till levande vatten när det egna vattnet är biologiskt dött, skadligt eller tvivelaktigt. Man kan därvid inte bara utgå från gränsvärden satta av lagstiftarna, eftersom de kontinuerligt blir förändrade. Utgångspunkten måste vara en spektrometer som visar samtliga frekvenser från 0 Hz till MegaHz´ omfattning samt att denna info delges allmänheten.

Vattenkvalitet - nu syns den på fotografi

Hur olika än människors och djurs kroppsvätskor må vara jämfört med det rena källvattnet, så har de sinsemellan ändå något gemensamt, nämligen att båda innehåller ett jättelikt spektrum av livsnödvändig information.
Om man t ex fryser en droppe av friskt källvatten, så kan man under ett mikroskop se härliga iskristallstrukturer av ett ännu inte kontaminerat vatten. Dessa strukturer går också att fotografera.

Dr. Masaru Emoto från Japan har bedrivit denna typ av vattenforskning sedan 1990 -talet och har tagit tusentals foton som visar olika vattenkvaliteter. Därmed har vetenskapen fått en helt ny paradigm i handen.

Samtliga av det rena källvattnets kristaller bildar underbart vackra hexagonala strukturer. Inte en enda iskristall är helt lik en annan. De skiljer sig från varandra på samma individuella sätt som människornas fingeravtryck gör.

I  bilden ser vi ett foto av ledningsvatten. Detta uppfyller kraven i dricksvattenordningen och betraktas av resp vattenverk som "bra dricksvatten". Det syns lätt att detta vatten inte längre kan bilda kristaller, och har ingen biologisk kraft kvar.

Människans kroppsvätskor utgör, som tidigare nämnts, mellan 90%-60% av hennes kroppsvikt. Det vid utsöndring och hudandning förlorade vattnet ska ersättas med i genomsnitt 2,5 liter dagligen.
Det biologiska värdet av detta ersättningsvatten avgör nu både på kort och lång sikt vattenkonsumentens friskhet eller insjuknande.

Om människan dagligen dricker sådant vatten, får hennes organism ta till krafttag för att kunna åstadkomma högvärdig kroppsvätska, dvs den behöver mycket värdefull energi. Någon gång klarar kroppen inte av mer och börjar få besvär. Även frukt och grönsaker som vi äter lyder under dessa naturlagar. Allt konstgjort förmår inte delta i livets dynamik, och så uppstår oönskade biverkningar.

Den kända tyska vetenskapsmannen dr. Gerhard Ort från Leutenkirch sade till mig efter att ha sett  bilder tagna av Emote, att han alltid i samband med mörkfälts-blodundersökningar hade undrat varför folk så ofta hade en katastrofal blodbild. Nu visste han varför, deras blod ser ju lika söndergånget ut som det dricksvatten som de lever med.

Att beskriva vatten som bra bara därför att det håller sig inom ramen för dricksvattenbestämmelserna, håller alltså inte för de biologiska system som människa, djur och växter deltar i.

Följande fotografier visar hur man kan tekniskt och naturenligt bereda multiaktivt vatten med källvattenkvalitet av biologiskt dött ledningsvatten

Så snart människan intensivt börjar syssla med vatten, utvecklar hon ofta i sin vardag starkt utpräglat medvetande för det levande vattnet. Därmed får hon också en skarpare medvetenhet för den egna hälsan samt för helandet av vår Jord. Det hemlighetsfulla elementet vatten är en genial läromästare för oss människor.

“Min största önskan och mitt mål har alltid varit att aldrig tillföra någon människa skada genom mina forskar- och upptäckarrön. Uppfyllandet av min önskan visar sig fullt mätbara vid tekniska tester vid utvecklandet av min GIE-vattenaktivator. Genom erfarenheterna av min forskning har jag också kommit att bli en djupt troende människa”

av Peter Gross

Käännös: ©  Gracia Penttinen

Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja ja tämä blogisivu mainitaan. 


Om Peter Gross och hans GIE vattenaktivere på svenska 
Peter Gross: Civilingenjör och uppfinnare 
Om GIE-Vattenaktivationsteknik 
Vatten - ett intelligent väsen 

Vesi - älykäs ihmeolento

2000-luvun alussa, seurasin useidun vuosien ajan saksalaisen tiedemiehen ja tutkijan Peter Grossin esitelmätilaisuuksissa tulkkina. Käänsin hänen tekstejään suomeksi ja ruotsiksi. Hankin hänen silloin kehittämänsä GIE-veden aktivointilaitteen omaa kotiini ja lasteni kotiin. Peter Gross jätti Aqua Ligro yrityksen jo useita vuosia sitten, loi yhdessä poikansa kanssa uuden yrityksen ja kehitti veden uudistuslaitetta edelleen. Alkuperäisiä GIE-laitteita on edelleen saatavaissa yrityksen Agua-viva kautta. Vaikka tämä allaoleva teksti on jo useita vuosia vanha, sen sisältö on edelleen erittäin ajankohtainen. Tosin ”vesitietoisuus” on lisääntynyt huomattavasti sen jälkeen kun tämä artikkeli kirjoitettiin.

Gracia Penttinen 2012

Vesi -älykäs ihmeolento

Jokainen meistä tuntee veden. Vesihana vain auki ja H2O virtaa jo. Niin yksinkertaista se on. Ja vessastakin sitä huuhtelee pois, sen minkä oli jättänyt jälkeensä. Tällä tavoin on monelle ihmiselle aihepiiri vesi jo valmiiksi käsitelty. Näin ei kuintenkaan ole meille, jotka tunnemme olevamme vastuussa terveydestämme.

Ihmisen kehon nesteet kattavat eliniästä riippuen imeväisiän 95 prosentista vajaaseen 60 prosenttiin, mikä on nykyisestään vähenemässä. Keski-ikäisen täysikasvuisen henkilön kehon nestemäärä on noin 70-75 % hänen painostaan. Kehon nesteen säilytyskyky on näin henkilön biologisen iän mittapuu. Samoin on laita myös eläinten suhteen.

On hyvä tietää, että kehon nesteen säilytyskykyä voidaan jopa nostaa uudestaan, jos käytetään oikeaa vettä. Kehon hiipivä kuivuminen lisääntyvän iän myötä, voidaan jopa mittausteknisesti virheettömästi todistamaan, ja tiettyjen rajojen sisällä se voidaan palauttaa ennalleen ja siirtämään kauas tulevaisuuteen. Tämä biologinen palautuminen yhdistyy huomattavasti kohonneeseen vitaaliteettiin.

Veden määrälliset aspektit

Faridun Batmanghelidj

Sairaat ihmiset kärsivät yleensä huomattavasta vedenpuutteesta. Jos he juovat sitten tarpeeksi vettä, useimmat oireet katoavat. Tämä on pystytty todistamaan tuhansissa tapauksissa, jopa ilman kalliita lääkkeitä ja samalla myös ilman sivuvaikutuksia. Nykyään Yhdysvalloissa elävä iranilainen lääkäri Faridun Batmanghelidj on tällä tavoin vapauttanut yli 3000 potilastaan vatsavaivoista.

Tämä koululääketieteen edustaja on sitä mieltä, että vuosikausia jatkunut veden puute kehossa on yhteydessä useisiin siviilisaatiosairauksiin, kuten ruoansulatusvaivoihin, niska-, sydän- ja selkävaivoihin, migreeniin, stressiin, depressioihin, krooniseen väsymykseen, ylipainoon, diabetekseen, astmaan, allergioihin, erilaisiin selvittämättömiin paikallisiin särkyihin, syöpään ja jopa Aidsiin. Batmanghelidj arvelee Alzheimerin olevan seurausta vuosikausia jatkuneesta liian vähän veden nauttimisesta johtuvasta aivojen kuivumisesta. Useiden edellämainittujen sairauksien yhteydessä tapahtuvat ensimmäiset positiiviset muutokset jo viikosta neljän viikon sisällä, kun veden nauttimista on lisätty määrätietoisesti.

Syynä tähän vaikuttaa olevan se, että vesi säännöstelee täydellisen kehosysteemin kaikkia toimintoja. Vesikuljetus ei siksi rajoitu ainoastaan imunesteen kuljetukseen, se tapahtuu myös selkäytimessä, aivojen ja selkäytimen nesteessä, syljessä, virtsassa, veressä ja solunesteessä. Mutta ei vain näissä yhteyksissä, vaan vesi liikkuu myös luissa ja jopa yksittäisten hermojen mikrokanavissa. Näin hermojärjestelmä rekisteröi kehon vesitalouden häiriöt, jopa silloinkin, kun kipu on tunnettavissa ainoastaan yhdessä ainoassa kohdassa kehoa. Yksittäisten ihmisten yksilöllis-biologisen reaktiotavan perusteella voivat veden puutteesta johtuvat oireet olla erittäin moninaisia.

Tämä koululääketieteen ajattelutavasta poikkeavan aineenvaihdunnan ja vedenpuutteen aiheuttaman kipujen syntymisen ymmärtäminen osoittaa eittämättömästi, että särkylääkkeiden pitkäaikaisella nauttimisella on väistämättömästi haitallisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Batmanghelidj uskoo lisäksi, että useissa tapauksissa lääkkeet häiritsevät jo ennestään vähentynyttä veden imeytymiskykyä ja vaikuttavat näin ollen kuivumista nopeuttavasti. Tämän seurauksena keho pystyy erittämään vielä vähemmän sisältämistään kemikaaleista, mikä tämän iranilaisen lääkärin käsityksen mukaan johtaa sivuoireiden voimistumiseen.

Batmanghelidj näkee kahvilla, Cola-juomilla ja mustalla teellä olevan erittäin vahingollisen vaikutuksen kehon vesitalouteen ja samalla kehon terveydentilaan, koska ihmiset näiden juomien ansiosta kärsivät yhä enenevästä vedenpuutteesta, huolimatta siitä, että he juovat paljon.

Jos ihminen kärsii jo vuosikausia jatkuneesta kuivumisesta, hänen ei heti pidä ryhtyä juomaan hillittömättömästi. Kehon solut ovat nimittäin kuin kuivuneita kovettumia, jotka eivät pysty ottamaan vastaan ylettömiä vesimääriä, mistä syystä kuivettunut ihminen vain saisi lisääntyviä ongelmia.

Batmanghelidjin käsityksen mukaan tarpeellinen vesimäärä on täysin riippumaton muista juomista, kuten kahvista, mustasta teestä, teollisista hedelmämehuista ja makeista juomista, mineraalivesistä, oluesta ja viinistä. Kehon vesitilanteen mittatikkuna voi toimia eritetyn virtsan väri. Kirkas virtsa merkitsee sitä, että vettä on saatu riittävästi, tumma virtsa viittaa veden puutteeseen. Iranilaiselle lääkärille Colan juojat ovat näihin juomiin sisältyvän kofeiinin takia sairastumiselle alttiita kuivumisen uhreja.

Hänen yksipuolinen ja ainoastaan kehon fysikaalisiin tapahtumiin perustuva ajatustapansa ei ota huomioon veden dynaamis-energeettista vaikutusta. Hän rinnastaa vesilaitosten puhdistaman veden puhtaaseen veteen. Hänelle vesi on nesteenä vain objekti ilman omaa olemusta. Ei edes vesijohtovesi, johon on lisätty klooria, ole hänen mielestään epäilyttävää. Huomautukseen, että hän on täysin jättänyt huomioimatta veden laadulliset puolet ja täysin yksipuolisesti pitää näkökentässään päivittäin juotavan vesimäärän, tämä iranilaissyntyinen lääkäri toteaa, että hän on päättänyt asettaa tarkastelun keskipisteeseen myrkyllisistä kemiallisista tuotteista johtuvan järjettömän käsittelytavan selvän kuivumisen yhteydessä, ennenkuin hän halusi käsitellä vedenlaatua. Hän perustelee päästöstään sillä, ettei hän halunnut aiheuttaa ihmisten päiden ratkaistavaksi kahta arvoitusta samalla kertaa. Näiltä osin ihmisten vesitietoisuus on kohonnut hänen kirjansa "Vesi - terve ratkaisu", perusteella. 

Siksi on tärkeää ennen kaikkea veden eritelty ja laaja tarkkailutapa, joka valaisee ennen muuta veden laadullisia aspekteja. 

Veden laadulliset aspektit 

Peter Grosa

Vesimolekyylit elävät aina ryhmissä, niin sanotuissa klustereissa, joissa homeopaattinen informaatio säilyy. Siksi vesi ei sisällä ainoastaan positiivisia ja parantavia signaaleja, vaan myös kaiken informaation niistä vahingollisista aineista, joiden kanssa se on ollut tekemisissä.

Tutkijat ovat vakuuttuneita: vedellä on käytössään riittävän suuri varasto erilaisia klusteristruktuureja vaikka kokonaisen kirjaston täyttämiseksi informaatiollaan. Ei edes maailman kaikkein tehokkaimmatkaan suurlaskijat pysty seuraamaan suurien molekyylirakenteiden signaalinvaihdon dynamiikkaa. Tapahtumien monimuotoisuus vedessä on ilmeisesti suurempi kuin korkeatasoisten tietokoneiden kapasiteetti. Siksi klusterin muodostumisen seuraamukset jäävät edelleenkin hämärän peittoon. 

Vesi-klusterit pyydystävät kaasuatomit eräänlaiseen kaasuatomien verkkoon ja pitävät niitä kiinni silmukoiden välissä. Heti kun eloktromagneettiset aallot osuvat veteen, nämä pidätetyt atomit alkavat värähdellä nopeasti. Värähtely laajentaa verkkoa tältä kohtaa ja kirjoittaa samalla niin sanotusti klusteriin erään informaation, joka sitten säilyy sukupolvia eteenpäin. Vedellä on kyky sitoa myös muita aineita tähän verkkoon. Suoloja, sokeria, happoja - kaiken vesi ottaa innokkaasti haltuunsa. H2O-klusterit verkottavat vieläpä jättimäiset valkuaismolekyylitkin saumattomasti ja muokkaavat silmukat pidätettyjen vieraidensa tarpeiden mukaisiksi. Mutta pyydystetyt aineet (kolloidit) eivät myöskään tyydy olemaan passiivisia. Pelkällä läsnäolollaan ne muuntavat veden rakennetta.

Jopa silloinkin, kun nämä vieraat aineet erotetaan vesiverkosta laserin avulla, rakenne säilyy, ikäänkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Mahdollisimman nopeasti muut verkon vieraat aineet yrittävät sitten tunkea sisään, ja jo kahdentoista tunnin kuluttua laserilla erottelun jälkeen uudet molekyylit tepastelevat kiihkoisasti silmukoihin. Tämä tepastelu vakauttaa ilmeisesti vesiverkon tyhjät tilat. Ja vielä silloinkin, kun vesiklusteri muuttaa jatkuvasti muotoaan, se palaa kuitenkin uudelleen alkuasemaansa.

Monet tutkijat vertaavat näitä rakenteita ennakolta taitettuun kankaaseen. Tämän saa pestä kuinka monta kertaa tahansa, mutta alkuperäiset vekit säilyvät silti. Tekstiilien ollessa kysymyksessä nämä taittomallit voidaan poistaa ainoastaan lisäämällä suuri määrä lämpöenergiaa. Kankaalle annetaan tällöin esim silitysraudan avulla uusi taittomalli.

Veden ollessa kyseessa tapahtumamalli on samankaltainen. Pystyäkseen poistamaan kaiken informaation, on lisättävä energiaa. Lähes kaikki "tieto" häviää, kun vesihöyry kuumennetaan 400 Celsius asteeseen, tai myös silloin kun sitä virvelöidään erityisen voimakkaasti.

Tällä tavalla vesiterapeutit haluavat poistaa juomavedestä kaiken tiedon, samalla tavoin kuin tietokoneen omistaja poistaa tiedon kovalevyltä muotoilemalla sen uudelleen. Vesiterapiassa tämä "muotoilu" poistaa aluksi kaikken sen vahingollisen informaation, joka on peräisin ympäristösaasteista, kuten raskasmetalleista tai klorisoiduista hiilivesiaineista. Nämä vaikutusaineet tulevat fysikaalisissa ja kemiallisissa puhdistulaitoksissa poissuodatetuiksi, mutta veteen varastoitunut informaatio jää vesitutkijoiden mukaan jäljelle. Maailmankuulu saksalainen vedentutkija, diplomifyysikko ja luonnontieteiden tri. Wolfgang Ludwigin mukaan vesi kykenee säilyttämään siihen varastoituneen informaation tietyllä värähtelytasolla, ja välittämään tämän informaation edelleen muille järjestelmille, esim. eläville organismeille

Masaru Emoto

Tiedämme, että 75 % elimistömme sisällöstä - aina eliniän mukaan – muodostuu vedestä. Voimme elää muutamia viikkoja ilman ravintoa, mutta emme säily hengissä montakaan päivää ilman vettä. Kun nautimme vahingoittavia aineita sisältävää vettä, hankimme samalla - tavallisesti muutamien vuosien kuluessa- pohjan sairaudelle tai heikontuneelle terveydelle. Tästä syystä juomavesi läpikäy puhdistustoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on poistaa mahdollisimman paljon vahingollisia aineita, mikä sinänsä on erittäin venyvä käsite. Ei tarvitse kuin katsoa raja-arvoja nitraatille, mikä aikuisille on lähes harmiton aine, mutta imeväisen terveydelle se on erittäin suuri vaara. Ei edes voida olla yhtä mieltä siitä, mikä on se laatuvaatimus, joka on esitettävä juomavedelle.

Vahinkoaineita sisältävä vesi, jota me nykyään tavallisimmin löydämme aivoistamme, on lyijyn, kadmiumin, nitraattien ja monien muiden vanhingollisten aineiden saastuttamaa. Tämä vesi puhdistetaan vedenpuhdistuslaitteiden avulla kemiallisesti, ja siitä tulee bakteereista vapaata, mutta siinä on edelleenkin elektromagneettiset värähtelytaajuudet, määrätyt aaltopituudet, jotka tarkemman tutkimuksen jälkeen voidaan yhdistää tarkalleen näihin vahingollisiin aineisiin. Vesi itsessään sisältää siis jopa vedenpuhdistuksen jälkeenkin tiettyjä signaaleja, jotka aaltopituudesta riippuen voivat olla vaikeasti siedettäviä tai terveydelle vahingollisia.

Tietyt raskasmetallien saastuttaman veden elektromagneettiset värähtelyt ovat, kuten tiedetään, löydettävissä myös syöpäkudoksissa. Samoin kuin hyvin matala värähtelytaajuus 1,8 Hertziä. Tri Ludwigin tutkimusten perusteella käy ilmi esimerkiksi, että erään saksalaisen suurkaupungin vedessä on tämä värähtely. Vesi havaittiin hyväksi ja tislattiin kaksi kertaa ennen kuin se mitattiin. Voimme vetää tästä seuraavan johtopäätöksen: Kun vesi puhdistetaan, jopa tislataankin, sähkömagneettisten värähtelyjen välittämä, vahingollisten aineiden jättämä informaatio on todistettavasti edelleen jäljellä vesimolekyyleissä. 

Samanaikaisesti kuin vetemme on siis kemiallisesti puhdasta, se on edelleenkin vanhingollisten aineiden informaatiosaasteista. Tämä pitää paikkansa myös silloin, kun kysymyksessä on sade, joka syntyy merien ja valtamerien haihdutuksesta ja siitä johtuvasta sadepilvien muodostumisesta. Kun sadepilvet sitten tyhjentävät lastinsa niittyjen ja peltojen ylle, vesi valuu maaperään ja kohtaa lähdevedet.

Vedenpuhdistuslaitokset suodattuvat ne meille bakteereista vapaina vesijohtojen kautta, mutta vahinkoaineinformaatiosaateet seuraavat silti mukana. Kemiallinen aineosa ei silloin ole se, mikä vaikuttaa elimistössä kun juomme tätä vettä, vaan sen epäsuotuisa värähtelytaajuus.

Epäsuotuisina värähtelytaajuuksina tunnetaan toistaiseksi esimerkiksi 1,8 Hz ja 5 Hz, kun taas 1,2 Hz , 2,5 Hz ja 10 Hz ovat aivan luonnollisia värähtelytaajuuksia. Tälläinen on myös luonnossa ilmenevä värähtelytaajuus 7,83 Hz, jonka tunnemme Schumannaaltona, ja jonka tiedetään olevan suurimerkityksinen aivojen toiminnalle. 5 Hz on myös tunnettu haluttomuusvärähtelytaajuutena, koska useimman ihmiset voivat huonosti tämän värähtelytaajuuden läheisyydessä. Toisaalta tiedämme toistaiseksi, että vain muutamat värähtelytaajuudet ovat todellakin todistettavasti vahingollisia. Vielä yksi erinomainen esimerkki: tavallisen kvartsikellon värähtelytaajuus on 32,5 Kilohertziä, mikä on epäsuotuisa värähtely. On kuitenkin olemassa kvartsikelloja, joiden värähtelytaajuus on 1 megahertz, ja jotka ovat huomattavasti kalliimpia. Näillä kelloilla ei ole mitään todistettavia kielteisiä vaikutuksia terveyteen, kun sen sijaan tavalliset kvartsikellot voivat lääkärien lausuntojen mukaan laukaista vaivojen syntymistä.

Informaatiosaasteista vettä voidaan puhdistaa monin eri tavoin. Useat tavat käyttävät apunaan veden virvelöintiperiaatetta. Tämä tunnetaan purojen ja jokien juoksuista: vesi virvelöityy niiden mutkissa ja kaventumissa, t.s. se ei käy ainoastaan läpi kemiallista, vaan myös fyysisen itsepuhdistumisprosessin. Nykyaikaisen kaaosteorian mukaan elämä syntyy kaaoksen ja järjestyksen välisellä rajalla, jossa yhteydessä syntyy harvinaisia jännitteitä,  eli turbulenssia. Yksinkertaisemmin selitettynä: veden virvelöinti on tarpeellinen "elävän" veden synnylle. Vahinkoaineinformaatio pystytään poistamaan tosin myös röntgensäteiden avulla, mikä on kuitenkin vähemmän suotuisa toimenpide, koska siinä yhteydessä voi syntyä myrkyllisiä yhdisteitä. Toinen vaihtoehto on veden magnetisointi tai lasersäteillä käsitteleminen. Virvelöinti vaikuttaa kuitenkin olevan toistaiseksi yksinkertaisin toimenpide. Mittaukset ovat vahvistaneet, että vanhinkoaineinformaatio, elikä vahingolliset värähtelytaajuudet, voidaan poistaa useammankertaisen virvelöintiprosessin avulla. Mutta jos vesi kuitenkin on edelleen kemiallisesti saastunutta, vahingolliset värähtelytaajuudet pulahtavat pian taas pintaan, olkoonkin että vedellä on niinkin korkea energisointiaste kuin AGUA LIGRON Peter Grossin GIE-multiaktivoidulle vesijärjestelmällä aikaansaatu.

Vaikutusaste, miten tarkkaan vahinkoaineinformaatio on poistettu vedestä, näyttää ilmeisesti olevan riippuvainen käytetystä poistotavasta. Tehokkain vaikuttaa olevan tapa, jossa vesi joutuu normaalin virtauksensa aikana itsestään syntyneeseen voimakkaaseen virvelöintiin ja jatkuviin kiertosuunnan vaihtoihin, samalla kun se virvelöityy mekaanisesti, ilman lisättyä keinotekoista sähkövirtaa, mutta lisäten voimakas magnetisointi. Tämä fyysisistä sormenjäljistä perusteellisesti vapautettu vesi saa tämän jälkeen hyödyllistä luonnollista informaatiota. Tätä ovat informaatio hapoista, aamu- ja iltaruskosta, päivänvalosta, täyden kuun loisteesta, Schumannaalloista sekä muutamista muista tunnetuista parantavista luonnollisista tiedostoista. Näin vesi on energisoitu uudelleen ja alkaa elää optimaalisella tavalla täynnä korkeinta biologista laatua, erityisesti kvartsi-kiteiden korkean määrän johdosta. Tämä kaikki toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla Peter Grossin alkuperäisen GIE-vedenaktivoinnin yhteydessä. Tätä vettä voidaan pitää biologisesti korkea-aktiivisena. Sen lisäksi se maistuu huomattavasti paremmalta kuin se vesijohtovesi, josta se on jalostettu.

Lourdesin ja Gangesin, samoin kuin muista parantavista vesistä tehdyt mittaukset osoittavat, että ne sisältävät erittäin positiivisiä sähkömagneettisia värähtelyjä. Gangesin vesi, olkoonkin että se on oikeastaan erittäin likaista vettä, on spektriltään lähes ideaali, toisin sanoen siinä esiintyy sellaisia värähtelytaajuuksia, jotka ovat ihmisille hyviä. Näin on laita myös toisten parantavien lähteiden vesien. Eräs kontrollointitapa veden laadun tarkistamiseksi on tarkkailla, miten ultravioletti valo imeytyy veden läpi. Mitä parempi veden laatu on, sitä vähemmän UV-valoa sen läpi imeytyy.

Käänteisesti voidaan todeta, että mitä enemmän UV-valoa veden läpi imeytyy, sitä huonompi sen laatu. On mielenkiintoista todeta, että vahinkosaasteinen vesi, jopa esiintyvillä puhdistustavoilla suoritetun perustellisen puhdistuksen jälkeenkin, päästää lävitseen suuren määrän UV-valoa.

On olemassa erilaisia spektrometrejä, joiden avulla veden värähtelytaajuudet voidaan mitata koko sähkömagneettisessa laajuudessa. Mutta on olemassa myös muu tärkeä elämän ilmiöön liittyvä yhteys. Vesi käy läpi todella monimukaisen prosessin, samalla kun kaikki elämä Maapallolla on sidottu veteen. Vesi erottautuu muista nesteistä siten, että se muodostaa niin sanotun Kaksi-vaihe-järjestelmän: Vesimolekyylien järjestäytymättömän lukumäärän lisäksi veteen kuuluu myös hyvin järjestäytynyt lukumäärä, toisin sanoen järjestäytymätön ja järjestäytynyt vaihe. Tätä järjestäytynyttä vaihetta voidaan kuvata juoksevana kiderakenteena, koska se on yhtä korkea-asteisesti järjestäytynyt kuin kidekin on. Samanaikaisesti kun energeettiset sidokset järjestäytymättömässä, normaalijuoksevassa vaiheessa ovat erittäin vähäiset, juoksevan kiderakenteen osuuden molekyylien väliset voimat edustavat erittäin korkeaa energiaa. Ne aikaansaavat yhteyksiä useiden satojen vesimolekyylien välille. Nämä molekyylien väliset sidokset tunnetaan vesi-siltoina. Useista tällaisista sidoksista syntyy mittaamattoman suuri lukumäärä mahdollisia veden juoksevien kiteiden vaiheen rakenteita. Voidaan puhua jopa erittäin kompleksista verkkorakenteesta. Tämä verkkorakenne kykenee värähtelemään harpun tavoin. Sillä on suuri määrä omia värähtelytaajuuksia. Tämä värähtelytaajuuksien kirjo on siis veden geometrisen rakenteen kuva, joka muuttuu erilaisten elämänprosessien aikana aina sille luonteisella tavalla. Elämänprosessi voidaan siis lukea vedestä spetroskoopilla. Tai selväsanaisesti todettuna: tulevaisuudessa emme määrittele veden laatua ainoastaan kemiallisesti, vaan myös spektroskooppisesti. Elämänprosessit ovat aina yhteydessä fysikaalis-kemiallisiin tapahtumiin vedessä, ja luettavissa tästä vedestä. Myös sairaaloiset tilat, aina elämiskyvyn menetykseen ja kuolemaan, näyttäytyvät veden rakenteessa. Näin erottautuu myrkytetyn veden fotoni (valokvantti)-kirjo selvästi elävän veden kirjosta. Jälkimmäisellä on suuri fotonivaihto ympäristönsä kanssa käynnissä, samoin kuin niiden orgaanisten solujen kanssa, jotka ovat tässä vedessä.

Heti kun vesi joutuu vanhinkoaineiden, kuten lyijyn, kadmiumin ja muiden vastaavanlaisten kanssa tekemisiin, tämän veden resonanssiominaisuudet muuttuvat. Syntyy täysin uusi kirjo. Jokaisella vahinkoaineella on joukko omia värähtelytaajuuksia. Vaikuttaa siltä, että nämä siirtyvät veteen heti, kun se joutuu niiden kanssa tekemisiin. On vielä tehtävä tarkempi tutkimus tämän tapahtuman taustasta, tosin resonanssiteoria vaikuttaa tarjoavan käyttökelpoisen selityksen. Jopa homeopatia on käyttänyt tätä periaatetta jo yli kaksisataa vuotta, tuntematta sen tarkkaa fysikaalista taustaa. Informaationkantajaa, perustinktuuraa, eli vettä, keittosuolaa, tai alkoholia "ravistetaan", ja siihen leimautuu elektromagneettinen informaatio. Tämä on muuten syy siihen, miksi homeopaattiset substanssit vaikuttavat vielä eri potensseissa, jotka ovat niin laimennettuja, ettei liuoksessa ole jäljellä enää yhtään ainoaa molekyylia alkusubstanssista. Tri Ludwig todisti nämä elektromagneettiset värähtelyt eräässä tutkimuksessa: Vedessä uiskentelevaan, täysin suljettuun, ampulliin kiinnitettiin kaksi elektrodia, ja ampullissa olevan korkeapotenssisen homeopaattisen laimennuksen värähtelytaajuus välittyi veteen - vaikka ampulli siis oli täysin suljettu.

Mielenkiintoista kyllä, tässä näyttää olevan kysymyksessä periaate, että pystymme terapoimaan elimistöä sairaalloisen värähtelyn vastavärähtelyllä, toisin sanoen, sairaaksi tekevä informaatio elimistössä poistetaan fysikaalisesti homeopaattisissa lääkeaineissa olevalla täsmällisellä vastainformaatiolla, ilman että minkäänlaista kemiallisesti todistettavaa muutosta vaikuttaa tässä lääkeaineessa.

Tätä prinsiippiä käytetään hyväksi bioresonanssiterapiassa. Voimme jäädä odottamaan, voidaanko kehittää vastaava prinsiippi, jonka avulla voidaan poistaa juomavedessämme esiintyvä vahinkoinformaatio. Tunnettua on joka tapauksessa, että bioresonanssimetodin pohjalta voidaan elimistöön varastoituneita vanhinkoainekerrostumia johtaa ulos - luultavasti siitä tosiasiasta johtuen, että kehon nesteet ymmärtävät vastavärähtelyn, ja alkavat siitä syystä huuhdella vanhinkoaineita pois itsestään.

Ja näinpä vaikuttaa siltä, että on todella mahdollista saada jopa kadmium pois kehosta, vaikka koululääketieteen edustajat ovat sitä mieltä, ettei se onnistu. Tämä pystyttiin vahvistamaan objektiivisesti mittauksilla Nordostniedersachsenin ammattikorkeakoulussa Sudenburgissa tehdyissä virtsatutkimuksissa, jotka olivat useilta tutkittavalta otetuista näytteistä.

On olemassa kokeita, joissa on todistettu, ettei ainoastaan negatiivinen tai vahinkoaineinformaatio ole tullut poistetuksi, vaan myös positiivista informaatiota voitiin injektoida. Professori Smith Englannista suoritti tämän kokeen. Hän suuntasi 40 Hz säteen koehenkilöön neljännestunnin ajan. Tämän henkilön kehon nesteiden mittauksessa todettiin välittömästi tämän jälkeen  40 Hz:n omavärähtelytaajuus, mutta myös ylitaajuudet 80 Hz a 160 Hz olivat varastoituneet häneen kehoonsa ja selvästi mitattavissa. Vastaavantyyppisella tavalla voidaan 50 Hz:n  taajuudella värähtelevien kehonnesteiden ylätaajuudet 100 Hz, 200 Hz ja 400 Hz mitata leveysasteellamme käytännöllisesti katsoen jokaisessa ihmisessä, koska tässä on kysymyksessä vaihtovirran (sähkön) värähtelytaajuus.

Langattomien magneettikenttien avulla on onnistuttu saamaan kehon nesteet värähtelemään jalokivien värähtelytaajuuksilla, värien- ja äänien värähtelytaajuuksilla ja kaikkien mahdollisten luonnossa esiintyvien hyödyllisten värhtelyjen taajuuksilla, mutta myös tavallisen veden värähtelytaajudella.

Elävä vesi omaa korkean määrän vuorovaikutuskvantteja, toisin sanoen, se imeyttää biofotoneja, ja päästää ne taas irti, jatkuvassa vaihtoprosessissa, samoin kuin tekevät myös Lourdesin ja Gangesin vedet. Kun vesi kerran on vahinkoainesaastunut on se kuollut - kaikkein parhaimmatkaan vedenpuhdistuslaitokset eivät pysty herättämään sitä enää henkiin. Se on energeettisesti kuollut, eikä sisällä enää mitään hyödyllisiä värähtelytaajuuksia. Biologisesti korkeatasoisen veden täytyy sisältää tiettyä informaatiota, tiettyjä hyödyllisiä värähtelytaajuuksia, voidakseen olla keholle siedettävää. Kuitenkin yleinen tutkimus on vielä kaukana siitä, että se pystyisi edes tarkkailemaan näitä ilmiöitä. Mutta jos ajattelemme, että materialistisesti asennoitunut maailmamme tutkii ainoastaan yhtä miljardisosaa todellisuudestamme. Energeettistä vuorovaikutusta materiaalisten ja biologisten järjestelmien välillä ei toistaiseksi ole erityisen paljon tutkittu, vaikkakin ilmiöt, joita tällä alueella tarkkaillaan, ovat olleet ihmisille tunnettuja jo vuosituhansia. Tiedämme esimerkiksi radiestesien perusteella, että on olemassa erityisiä voimapaikkoja, joilla kasvaa määrättyjä kasveja, jotka eivät pysty tulemaan toimeen  missään muualla. Fysikaaliset mittaukset ovat osoittaneet, että näiden paikkojen luonnollinen gammasäteily on tavallista alhaisempi. Tosin nämä ovat vain muutamia poimintoja sellaisten tosiasioiden kirjosta, joita emme vielä tunne. Olisi piinallista väittää, että olisimme tutkineet ja selittänet kaikki nykyään luonnossa havaittavat ilmiöt. Tiedämme ehkä promillen niistä, tai mitä niissä todella tapahtuu. Osa siitä ovat niukat  tietomme vetemme ominaisuuksista ja sen vaikutuksesta elävään organismiin.

Yksi asia on kuitenkin varma: Juomavetemme olisi tutkittava tarkoin spektraalianalyysillä, ja olisi osoitettava suotuisa juomavesi, kun oma juomavesi on biologisesti kuollutta tai suorastaan vahingollista. Sen laatua ei olisi pelkästään mitattava erilaisilla lainsäätäjien luomilla raja-arvoilla, vaan spektrometrin arvoilla, joka sisältää kaikki värähtelytaajuudet nollasta aina megaherzeihin. Ympäristölääketieteelle olisi tärkeää ottaa tutkimuksiinsa mukaan nämä veden, samoin kuin myös kehon nesteiden, fyysiset ominaisuudet. Heidän olisi pyrittävä saamaan tutkimusohjelma, josta käy ilmi tarkat yhteenliittymät. Niin sanottu raja-arvokeskustelu saisi näin aivan uusia ulottuvuuksia: elävän eli elämälle hyödyllisen veden määritelmän, mikä on jotain aivan muuta kuin roskaton ja vähänitraattinen juomavesi, jonka lyijy- ja kadmiumpitoisuutta pidetään vaarattomana vain siksi, ettei se ylitä tiettyjä raja-arvoja. Tästä tunnustuksesta johtuen vastuumme on siinä, ettemme etsi uusia raja-arvoja, vaan asetamme painopisteen aivan uuteen paikkaan, nimittäin sinne missä puhumme elämästä emmekä materiasta.

Vettä voidaan ohjelmoida uudellaan suunnatulla energialisäyksellä, kuten tapahtuu esimerkiksi homeopaattisen ravistelun aikana. Myös tästä on olemassa tieteellisiä tutkimustuloksia. Göttigerin Max-Planck instituutin tutkijat ovat esimerkiksi mitanneet shokkiaaltoja, jotka liikkuvat lasissa aina 90 km/t nopeudella. Toiset asiantuntijat ovat todenneet, että lämpötila nousi lasissa 100 ravistelukerran jälkeen 2 asteella. Eipä ihme, että James Bond pyysi aina jääkylmän drinkkinsä: "liikuttelemattoma ja ravistelemattomana".

Se vaikutus, mikä tapahtuu laboratoriossa homeopaattisen sekoitusten yhteydessä rytmisesti ravistelemalla, seuraa merissä ja valtamerissä tuulen ja aaltojen vaikutuksesta. Näin on jokainen sade maailmanlaajuisesti kaikkien aineenvaihdunnan, käymälöiden, vedenpuhdistuslaitosten ja jokien välityksellä joskus mereen ajautuneiden aineiden korkeasti informaatiosaastuttama.

Sen lisäksi tutkijat huomasivat, että veteen lisätty homeopaattinen informaatio levisi kuin pikatiedotus. Molekyyli välittää uutuuden edelleen toiselle. Jokaisella vesimolekyylillä on nimittäin kyky toimia antennina. Se on dipolaarisesti rakennettu, ja pystyy siitä syystä sekä ottamaan vastaan että lähettämään. Tutkijat antoivat vedelle eri värähtelytaajuuksien signaaleja. Sopivasti tärähtivät 7,8 Hz:n bassot, jotka vastaavat aivojen hippocampus- värähtelytaajuutta. (Hippocampus= Osa ihmisten ja imettäväisten isoja aivoja). Sitten kaikuivat 72 Hz:n kohinat kuin juoksevasta vesilähteestä lähteneeltä, ja sattumalta H2O toimii myös ULA:lla (ultralyhyet aallot).

Klusterit vaikuttavat kommunikoivan keskenään pintojensa välityksellä. Nämä rakennelmat ovat niin viisaasti järjestäytyneitä, että lähes kaikki niiden molekyyleistä ovat ulospäin suuntautuneita. Näin jokainen voi olla mukana, "ajatustenvaihdon" ollessa kysymyksessä. Liikkumattomassa vedessä klusterit kuitenkin pitkästyvät nopeasti. Niistä tulee yhä hitaampia, ja ne lopettavat hetken päästä juttelemasta keskenään. Mutta pieni värinä, tai virkistävä tuulahdus saa ne taas menoon. Silloin vesilasissa raivoaa todella myrsky ja energiataso nousee mitattavasti.

Tosiasia: Tiedemiehet ovat nyt kykeneviä kuulemaan veden puhetta - mutta he eivät vielä pysty ymmärtämään sitä. Se universaalinen tieto, mikä vedentutkijoiden käsityksen mukaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä kätkeytyy H2O-molekyyleihin, on hyvin lukittua. Ja toistaiseksi vesi on liian viisas päästääkseen salaisuutensa vapaiksi.

Kuten olemme nähneet, näyttää "simppeli" vesi omaavan korkean ja kaikenkattavan tietoisuuden. Haluaako se tehdä selväksi meille ylimielisille, moderneille ihmisille sen, että tiedemiehemme toistaiseksi eivät ole edes osittain kyvykkäitä ratkaisemaan sen salakoodeja, ettei se ole ainoastaan asia oikeudellisessa mielessä, vaan kaikkein korkeimman järjestyksen alainen nerokas elävä olento, samoin kuin Maapallommekin? Haluaako se opettaa meille, että meidän on suhtauduttava kunnioituksella siihen, ja että meidän on käyttäydyttävä huolellisesti sen kanssa?

Vedenlaatu - nyt näkyväksi saatu

Terveen ihmisen ja eläimen kehon nesteiden ollessa levollisen harmonisessa tilassa ne ovat kolloidisessa tilassa. Jos pisara tätä nestettä jäädytetään, voidaan mikroskoopin alla nähdä ihania jääkiderakenteita. Näistä samoista kiderakenteista pystytään myös tunnistamaan saastumaton tai informaatiosaasteeton lähdevesi. 

Erilaisten puhdasvetisten ja jaloimpien lähteiden jääkristallit eroavat toisistaan samalla tavoin kuin eri ihmisten sormenjäljet eroavat toisistaan. Niin erilaisia kuin ne ovatkin keskenään, lähdevesille on yhteistä se, että ne antavat ihmisille ja eläimilla jättiläismäisen kirjon erilaista elämäärakentavaa informaatiota. Ja juuri tätä me tarvitsemme.

Seuraavissa kuvissa näemme eri kaupungeista otettua vesijohtovettä edellä kuvailulla tavalla valokuvattuna. Jokaisessa tapauksessa vesi vastaa juomavedelle asetettuja vaatimuksia, ja kukin vedentarkastuslaitos pitää sitä hyvänä.

Kuten näette, johtovesi yrittää vielä joissain tapauksissa, tosin turhaan, muodostaa täydellistä jääkristallia, samalla kun toisissa tapauksissa sillä ei enää ole tähän lainkaan voimaa.

Ihmisten kehononnesteen määrä, iästä riippuen, vaihtelee yli 90 %:sta lopuksi vajaaseen 60 %:iin kehon painosta. Tästä on korvattava päivittäin se osa, jonka eritämme ja hengitämme ihon kautta (hikoilu), eli keskimäärin 2,5 litraa. Tämän korvaukseen käyttämämme veden biologinen laatu määrää keski- ja pitkällä tähtäimellä kuluttajan sairaudesta tai terveydestä. Sellainen vesi, joka on juomavedelle asettujen raja-arvojen mukaan hyväksi havaittu, voi olla sellaista, etteivät biologiset järjestelmät (ihmiset ja eläimet) enää pysty pitämään sitä hyvälaatuisena.

Kun ihmiset nauttivat päivästä toiseen ylläkuvatun kaltaista vettä, on kehon mielettömän vaikeaa muodostaa tästä sotkusta kehonnesteitä. Ja joskus sitten se ei enää pystykään siihen. Elämä pystyy olemaan elävää, ja jatkua sellaisena, kun sitä pidetään yllä hyvällä ja terveellä ilmalla, elävällä vedellä, tuoreilla, luonnollisesti kasvatetuilla elintarvikkeilla, riittävällä unella ja elämällä harmoniassa. Keinotekoinen ei kykene osallistumaan enää elämän dynamiikkaan, sen lisäksi näillä keinotekoisilla asioilla on sivuvaikutuksia.

Tunnettu tiedemies, luonnontieteiden tohtori Gerhard Orth Luetkirchenistä sanoi minulle nähtyään ylläolevat kuvat, että hän oli aina ihmetellyt pimeämikrokooppisesti tutkittua verta katsellessaan, miksi ihmisillä oli niin usein aivan katastrofaalinen verenkuva. Nyt hän tiesi, että veri voi olla ihan yhtä rikkinäistä kuin se johtovesi, jota ihmiset nauttivat.

Miltä luonnossa nähtävät korkealaatuisten lähteiden teknillisesti multiaktivoidut vedet voidaan saada aikaan johtovedestä, tämä näkyy seuraavista kahdesta valokuvasta.

Heti kun ihmiset alkavat touhuta intensiivisesti veden kanssa, he kehittävät arkielämässään voimakkaasti leimatun tietoisuuden elävästä vedestä, ja saavuttavat samalla uuden selvemmän tietoisuuden omasta terveydestään ja planeettamme uudelleen parantamisesta. 

Näin nähtynä salaperäinen vesielementti on ihmisten nerokkain oppimestari, joka näyttää heille selvästi, kuinka heidän on elettävä, jos he haluavat tulla taas terveiksi tai olla lainkaan sairastumatta.

Jumalan siunaus vedessä on fysikaalisesti mitattavissa

Suurin toiveeni ja päämääräni on aina ollut, etteivät tutkimukseni ja keksintöjeni perusteella syntyneet tuotteet saa koskaan olla ihmisille vanhingollisia. Näiden toiveideni täyttymys pystytään osoittamaan mittausteknillisesti GIE-vedessä itsessään.

Sen jälkeen kun vesijohtovesi on virrannut GIE-laitteen läpi, se on niin elämää täynnä, että sitä voidaan verrata huomiokykyiseen olentoon, jonka antama energianmäärä (Bovis yksikköinä) juomis-tai kylpemishetkellä sopeutuu sitä nauttivan/käyttävän elävän ihmisen, eläimen tai kasvin energiantarpeeseen. 

Jos kaksi tai useampaa henkilöä nauttivat kukin lasillisen vettä samasta vesikannusta, ja jokainen heistä pitää vesilasiaan kädessään, näissä kussakin lasissa olevan veden energialataus on soveltunut kunkin henkilön tarpeen mukaiseksi. 

Jos ihmisen voimat ovat lopussa, hänen vesilasissaan oleva energiamäärä on erittäin korkea. Jos hänen fyysinen olotilansa on hyvä, eikä hän tarvitse lisää energiaa, veden energiamäärä on vastaavasti vähäisempi.

Tämä sama tapahtuu kun kysymyksessä on sen tiedon kokonaismäärä, jonka GIE-vesi antaa kullekin elävälle olennolle. Ilman, että GIE-vettä sisältävää lasia kosketetaan, on sillä jättiläismäisen suuri lataus elämälle tarpeellista värähtelyä. Jos henkilö ei tarvitse jotain tiettyä värähtelytaajuutta, tämä tarpeeton taajuus häviää, kun hän koskee vesilasiin.Kun vesilasi asetetaan taas pöydälle kaikki värähtelytaajuudet ovat taas siinä.

Tutkimustulosteni kautta minusta on tullut syvästi uskova ihminen.

Monet tiet johtavat Jumalan rakkauteen.

Minulle tämä on selvinnyt vesitutkimukseni kautta.

Syvällä kiitollisuudella

Peter Gross

Peter Gross 13.07.2000  Käännös saksankielestä : Gracia Penttinen, 

Vesivalokuvat ovat Masaru Emoton kirjasta The Message from Water 1

Suomeksi on jo vuosia sitten ilmestynyt kirja (WSOY) "Veden parantava voima", kirjoittaja Charlie Ryrie. Tämä kirja kertoo kauniisti ja yksinkertaisesti vedestä ja ominaisuuksista, Se kertoo myös miten eri kulttuureissa osataan kunnioittaa vettä.

Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan.

Peter Grossiin liittyvät kirjoitukset

1. Vedentutkimuksen pioneeri 

2. Vesi - shokki ja mittaamaton haaste tieteelle 

3. Vesi - älykäs ihmeolento 

4. Nykyajan kirkas vesikö puhdasta??? 

5. Hedelmien ja vihannesten laatu paranee GIE-vedellä 

6. Juomavesi on päiväsi tärkein ”ateria" 

7. Peter Gross:diplomi-insinööri ja keksijä 
8. Peter Grossin GIE-latteen toimintamallista