Tämä artikkeli on kirjoitettu alun pitäen vastaamaan saksalaisia
olosuhteita. Suomessa on myös useita tietoisesti toimivia tiloja, yksilöitä ja
järjestöjä. Artikkelissa on paljon tietoja, jotka ovat mielestäni tarpeellisia
jokaiselle, joka on kiinnostunut ostamiensa tuotteiden laadusta kaikilla
tasoilla. Näiden tietojen avulla voi laatu tulla tärkeämmäksi kuin määrä.
Suomalainen metsänhoitaja Esko Jalkanen on tutkinut näitä asioita myös kauan. Hänen kirjoissaan on löydettävissä Suomen olosuhteisiin sopivaa lisätietoa
Suomalainen metsänhoitaja Esko Jalkanen on tutkinut näitä asioita myös kauan. Hänen kirjoissaan on löydettävissä Suomen olosuhteisiin sopivaa lisätietoa
Hedelmien ja vihannesten
laatu paranee GIE-vedellä
Saksalaiset Demeter ja Bioland järjestöt ovat jo vuosikymmeniä ylläpitäneet
maatiloja, joita ohjataan suurella tietoisuudella ja asiaan omistautumiselle.
Nämä järjestöt ovat myös vähän kaupallisesti ohjattuja kuin
maaviljelystuottajat yleensä. Demeterin ja Biolandin biologiset viljelmät ovat
tarkkaan kontrolloituja. Huolimatta siitä, että tilojen tuotto on ”vähäisempi”,
ne valitsevat olla käyttämättä keinolannoitteita, keinotekoisia hyönteisten
torjunta-aineita ja muita epäluonnollisia lisäaineita pystyäkseen tarjoamaan
luonnollisia elintarvikkeita. Ymmärrämme, että hyönteisten torjunta-aineilla on
ominaisuuksia, jotka uhkaavat itse elämää ja tiettyjen organismien kiertoa luonnossa. Näiden aineiden jäänteitä sivuvaikutuksineen joutuu
elintarvikkeiden kierrossa ihmiskehoon. Biodynaamiset viljelijät haluavat
säästää meidät näiltä seurauksilta.
Solu
Jokaisessa elävän organismin solussa tapahtuu energiatasolla prosesseja,
jotka sisältyvät solun elämisprosessiin. Kun solu kuolee, siinä ei enää ole
havaittavissa minkäänlaista dynaamista prosessia. Kaikki toiminta siinä lakkaa, ja solun sisältämä informaatio häviää. Kirjaimellisesti sanottuna solussa
sammuvat valot.
Saksassa pyritään lisäämään ostohalua sanomalla: ”Liha on pala
elinvoimaa-”, mutta eläimen kuoltua on sen liha energiamielessä arvoton. Tosin
siinä ovat edelleen tallessa tietyt mineraalien, hivenaineiden ja
valkuaisaineiden jäänteet. Sama tapahtuu, kun kysymyksessä on kala, äyriäiset
tai muut elävistä eläimistä peräisin olevat tuotteet.
Elävien solujen energiat liittyvät intiimisti elämän alkuvaiheisiin. Nämä
energiat ovat ”valoenergiapartikkeleita”, jotka tunnetaan fysiikassa biofotonien
nimellä. Elävä organismi saa materiaalisella tasolla informaatiota
vitamiineilta, mineraaleilta ja hivenaineilta, mutta tämä informaatio on biologiselta
arvoltaan matalampaa kuin biofotoneiden välittämä informaatio.
Jokaisessa yksittäisessä solussa on täydellinen DNA-ketju. Tämä on erittäin
pieni molekyyli, jonka pituus avattuna on kaksi metriä, ja joka on liitetty
yhteen erittäin raffinoidulla tavalla. DNA molekyyli sisältää 10 biljardia
perusparia. Jos ihmisen kaikkien molekyylien sisältämä DNA ketju yhdistetään,
saadaan tulokseksi 10 miljardia kilometriä pitkä ”nuora”. Tämä vastaa koko
planeettajärjestelmämme halkaisijaa. Molekyläärisestä näkökulmasta katsottuna
tämä suunnaton informaationmäärä (joka luultavasti on enemmän kuin mitä nykyään
on mahdollista edes teknisesti ilmaista) saa aikaan BIOksi kutsutun ilmiön.
Fotonit, jotka ovat erittäin heikkoja valopartikkeleita, ikään kuin ”syväjäädytetään
ja säilytetään pakastettuina”.
Jokainen elävä aine, jokainen solu, säteilee tätä erittäin heikkoa,
laserinkaltaista ja tästä syystä järjestäytynyttä valoa. Biofotonit välittävät
lukemattomia kirjoja elämää ohjaavaa infoa solujen sisällä, ja solujen ja aivojen
välillä. Solujen ohjausta voidaan tutkia laserkoodattujen biofotoneiden kautta.
Tällöin kysymyksessä ovat kaikki solun erilaiset toiminnat ja niiden
keskinäinen kommunikointi. .
Tällä hetkillä on tiede sitä mieltä, että 98% DNA:stamme on ei-aktiivista,
ja siten ”ylimääräistä”. Toisaalta tiedämme kokemuksesta, ettei luonto koskaan
harjoita tarpeetonta toimintaa. Tähän saakka tehtyjen arvailujen perusteella
vaikuttavat kehon yksittäiset solut kommunikoivan keskenään sähkömagneettisten
kenttien avulla ja mahdollisesti myös käyttäen muita kenttiä. Rupert Sheldraken
mukaan tämä kommunikaatio on toistaiseksi tutkimaton alue. Ihmisten luomilla
teknisillä järjestelmillä siihen ei vielä pystytä..
Kasvin, eläimen tai ihmisen kuollessa, solun fotonivarasto alkaa kutistua,
laserinpulssit heikentyvät ja niiden valosignaalit häviävät vähitellen
kokonaan. Tämä ei tapahdu hetkessä, vaan solut ylläpitävät toimintojaan vielä
jonkin aikaa, vaikka itse ”solujen isäntä” jo vaikuttaa kuolleen. Kuolema
tapahtuu itse asiassa vasta sen jälkeen, kun soluissa ei enää ole havaittavissa
fotonisäteilyä tai laserimpulsseja. Koska energiaa ei voida luoda tyhjästä ja
solujen informaatiosisältö häviää vähitellen päivien mittaan, on bioenergiaa ja
biologisesti arvokasta informaatiota jatkuvasti täydennettävä. Parhaiten se
tapahtuu käyttämällä ilman kemikaaleja viljeltyjä ja auringossa kypsyneitä
tuotteita, jotka ovat korjattu tuoreina. Nämä tuotteet sisältävät erittäin
paljon biofotoneja.
Erwin Schröder, eräs 1900-luvun suurista fyysikoista, on
todennut, että meidän on ”syötävä” valoa ja järjestystä. Tämä tarkoittaa sitä,
että ruokamme ja juomamme välityksellä meidän on saatava kehoomme sekä valoa
että järjestysrakennetta.
Japanilainen lääkäri Masaru Emoto
on myös pystynyt toteamaan ja havainnollistamaan veden järjestysrakenteen
runsaan vuosikymmenen kestäneen tutkimustyönsä aikana.
Valoa ravinnosta?
Ravintomme järjestäytynyt valosisältö, eli bioenergia-arvo riippuu tämän
ravinnon tuoreudesta. Tämä bioenergia-arvo pystytään mittaamaan professori
Frits-Albert Poppin kehittämällä menetelmällä. Hän on pystynyt osoittamaan
kuinka kauan aikaa kuluu siihen kun elintarvike kadottaa puolet
bioenergiavoimastaan = biofotoni määrästään. Tämä biolooginen puolitusaika
vaihtelee elintarvikkeesta toiseen. Viljoilla on jäljellä 50 % biologisesta
energiastaan vuosi sadonkorjuun jälkeen ja 25 % kahden vuoden jälkeen. Marjat,
hedelmät, salaatit ja ohutlehtiset vihannekset kadottavat bioenergiansa kahden
päivän sisällä.
Toistaiseksi emme tunne mitään menetelmää, joka hidastaa biologisen arvon
katoamista sadonkorjuun jälkeen. On aivan mieletöntä korjata vihannes- ja
hedelmäsato puolikypsänä, jotta se voitaisiin kuljettaa mahdollisimman kauas ja
varastoida mahdollisimman kauan. Näin sadonkorjuunhetki siirretään pitkälle
ennen bioenergistä kypsymishetkeä. Näiden kypsymättömien tuotteiden
pitkäaikainen säilytys kylmävarastossa
vähentää entisestään niiden bioenergiaa. Mikä onkaan sitten näiden
tuotteiden bioenergia-arvo? Ne voivat näyttää miten tuoreilta ja terveiltä
tahansa! Sen lisäksi käytetyt säilytystavat vaikuttavat tuotteisiin. Vaikka osa
elinvoimaisia aineita olisikin jäänyt jäljelle sadonkorjuun jälkeen, niiden
energiat häviävät erittäin nopeasti.
Säilytys ja käsittely tapahtuu nykyään suurissa elintarvikkeiden
säteilytyslaitoksissa. Yli 40 tällaista laitosta on jo pelkästään Alankomaissa
ja Belgiassa. Näissä laitoksissa käsitellään gammasäteillä kaikki vientiin
tarkoitetut hedelmät ja vihannekset. Mahdollisten loisten ja vahingollisten
hyönteisten tuhoamiseksi käytettävien gammasateiden voimakkuus on kymmenen
kertaa korkeampi kuin ihmisille kuolettava annos. Ja näin näistä hedelmistä ja
vihanneksista tulee geneettisesti kuolleita. Kaikki elämää tukeva informaatio
on hävinnyt niistä. Yhtään biofotonia ei ole jäljellä, sillä ne ovat
bioenergeettisessä mielessä jo täysin kuolleita saapuessaan kuluttajien
käyttöön. Tämä elintarvikkeiden säteilytyskäytäntö on olemassa monessa maassa.
Hedelmät ja vihannekset näyttävät edelleen suurenmoisilta kuluttajien silmissä,
mutta bioenergeettisesti katsottuna kysymyksessä on kuolleet säilykkeet.
Kemiallisessa analyysissa tosin todetaan että vitamiinit ovat tallella.
Ravinto ja kehomme
Ravinnon sisältöön liittyvä luokittelu ei huomioi kaikkein olennaisimpaa.
Aikoinaan tiedettiin intuitiivisesti, että tarvitsemme bioenergeettisesti
elävää ravintoa. Ravinnossa olevan energiavärähtelykirjon avulla tämä elävä
ravinto suuntaa oikeaan elimeen kehossa. Tämä toimii luonnollisesti vain
silloin, kun bioenergia informaatio ja järjestysrakenteet ovat ravinnossa
edelleen tallessa muuttumattomina. Sitä vastoin, jos kasvien ulkonäkö,
toimintatapa, ominaisuudet ja samalla niiden värähtelytaajuus muutetaan
geneettisesti, emme tiedä löytävätkö nämä uudet informaatiorakenteet evoluution
mukaiset vastineet kehossamme. Emme myöskään tiedä mitä keho ”tekee” tällä
uudella, sille tuntemattomalla informaatiolla
Kuinka kohtalollista tämä voi olla, käy mahdollisesti ilmi esimerkistä,
jossa keho ei pysty tunnistamaan vaaraa silloin, kun kysymyksessä ovat radioaktiivisesti
säteilytetyt elintarvikkeet. Strontium 90:lla on kemiallinen rakenne, joka
muistuttaa kalkin rakennetta. Ja keho valitsee näistä säteilytetyistä
vihanneksista strontiumin luuston rakentamiseen. Samalla tavalla voi keho
suosia cesiumia kaliumin asemasta.
Kun ostamme tuoreita vihanneksia pimeänä vuodenaikana, ostamme tavallisesti
ainakin osittain kasvihuonetuotteita, koska mitään ei enää kasva pelloilla.
Kasvihuonetuotteet eivät kuulu kaikkein parhaimpiin maataloustuotteisiin, koska
niiltä puuttuu kesäauringon ”lataava” vaikutus. Elintarvikkeissa löytyvät
”valoenergiapartikkelit” eivät ole muuta kuin varastoitua auringonvaloa.
Auringon lähettämä värähtelytaajuus vaikuttaa suoraan elintarvikkeen
vitaalienergiasisältöön. Esimerkiksi
ilman auringonvaloa kasvihuoneessa viljellyllä, kasvun nopeuttamiseksi käytetyn
keinovalon alla kasvaneen kukkakaalin värähtelytaajuus on 93 ja 97 Hz:n
välillä. Jos kukkakaali saa kasvaa ja kypsyä kesäauringossa sen
värähtelytaajuus on 555Hz. Kukkakaalien vitaalienergia sisältö on suoraan
verrannollinen niiden värähtelytaajuuteen.
Uudelleen aktivointi
Lukemattomat kasvihuoneissa kasvaneiden ja auringonvalossa kypsyneiden
elintarvikkeiden mittaukset ovat osoittaneet, että kasvihuonetuotteet voivat
tasoittaa auringon puutteen, ja niistä voi tulla bioenergiamielessä täysin
hyväksyttäviä, ts. ne voivat saavuttaa uudelleen ”elävän” elintarvikkeen
laadun, sen jälkeen kun ne ovat saanet olla runsaan tunnin GIE-vedessä. Tämä on
tapahtunut jopa silloinkin, kun kasvihuonetuotteet ovat olleet astiassa tämän
tunnin verran, ilman että ne ovat edes kostuneet. Niiden värähtelytaajuusyhteys
GIE-veteen tapahtui tämän astian läpi. Käytetyn astian laatu ei myöskään
vaikuttanut asiaan. Se voi olla lasia, savea, posliinia, metallia tai muovia –
tulos oli aina yhtä selvä.
Ei ole tarpeen rajoittaa GIE-veden avulla tapahtuvaa elintarvikkeiden
elävöittämistä pelkästään pimeään vuodenaikaan. Se toimii aivan yhtä hyvin
muinakin vuodenaikoina, ja myös silloin, kun hedelmät ovat kasvaneet ulkona. Niitä
on voitu säilyttää jonkin aikaa jääkaapissa sadonkorjuun ja ostohetken välisenä
pitkänä aikana, ja ne ovat näin ollen kadottaneet paljon bioenergia-arvoaan.
GIE-vesi ei voi herättää henkiin elintarvikkeita tai juomia, jotka
geneettisen kuoleman takia jo ovat erossa elämän dynaamisesta prosessista.
Näin niiden energiataso nousee, ja niistä tulee siedettäviä ja rakentavia
keholle. Tällöin riittää se, että ne laitetaan alkuperäispakkauksissaan
GIE-veteen 15 minuutiksi. Kun kysymyksessä on elintarvikkeet, jotka eivät ole
vielä täysin kuolleita, pystyy GIE-vesi nostamaan niiden bioenergiasisältöä
samalle optimaaliselle tasolle, mikä on auringon alla kypsyneillä ja täyden
ravintoarvonsa saavuttaneilla hedelmillä, salaateilla ja vihanneksilla.
Emme vielä tiedä mikä tämän kaiken saa aikaa. Olemme vain todenneet että
näin on, ja pystyneet mittaamaan nämä tulokset.
Peter Gross
Käännös saksankielestä ja muokkaus: ©Gracia
Penttinen
Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan.
Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan.
Kirjoja:
Grenzenlos kulinarisch - Lebensmittelqualität im EG-Binnenmarkt. Katalyse Verlag, Köln
Was wir alles schlucken, Rowolt Verlag, Reinbeck 1995
Neue Chemie in Lebensmittel, Verlag
Zweitausend, Frankfurt am Main
Fritz-Albert Popp: Die Botschaft der Nahrung, Verlag Zweitausendeins
Masaru Emoto: Messages from Water (volumenes I,
II, III)
Peter Grossiin
liittyvät kirjoitukset
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar